Lämmin suositus

Teimme Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa pienen viikonloppupyrähdyksen Göteborgiin. Maaliskuun talvisista tihku- ja tuulikeleistä huolimatta voin lämpimästi suositella kaupunkia pikku lomasen kohteeksi.

göteborg4Ensimmäinen positiivinen asia on lyhyt lento, noin 1,5 tuntia. Perjantaiaamusta ennen kukon kiekaisua sinne ja sunnuntaina alkuiltapäivästä takaisin, niin perillä ehti olla käytännössä kaksi täyttä päivää. Toisekseen keskusta on näppärän kokoinen, ja kaikki meitä kiinnostava oli kävelyetäisyydellä. Ja jos haluaa käydä esimerkiksi Lisebergissä tai Universeumissa (paikallinen tiedekeskus), niin ratikalla pääsee kätevästi. Me ei niihin haluttu, Liseberg on vielä kiinni ja jälkimmäinen on enemmän lapsimatkan kohde. Kolmas positiivinen seikka oli hotellin sijainti: kävelymatka ravintoloihin ja kauppoihin, lisäksi lentokenttäbussi tuli ihan nurkalle. Keskeisestä sijainnista huolimatta kadulle päin oleva huone oli ihanan rauhallinen, sellainen jossa veteli 10 tunnin keskeytymättömät yöunet.

Mitäpä Göteborgissa?
Lähdimme reissuun aika rennosti ilman kummempia suunnitelmia. Sen verran olin etukäteen googlaillut, että kauppahallit ovat hyviä lounaspaikkoja ja Hagan kaupunginosassa olisi kiva käydä kävelemässä. Jos sieltä vaikka löytyisi niitä pieniä paikallisia putiikkeja. Kävimme vahvistamassa itseämme lounaalla Saluhall Briggenissä ja käpyttelimme sitten pitkin Hagan pääkatua, Haga Nygatania. Tärkeimmät eli lasten tuliaiset löytyivätkin täältä, aivan ihanasta lelukaupasta.

göteborg2Perjantai meni muutenkin enemmän ostosten ja päämäärättömän kuljailun merkeissä. Toisen päivän sää oli sateisempi kuin ensimmäisen päivän, niin ehdotin Kokeneelle Aasian-matkaajalle, että menisimme vilkaisemaan onko Göteborgin kaupunginmuseossa mitään mielenkiintoista. Ja olihan siellä: (O)mänskligt-näyttely rotuopin historiasta (kuva). Pieni, mutta sitäkin puhuttelevampi näyttely, joka on auki syyskuulle asti. Lopulta vietimme museossa parisen tuntia ennen kuin suuntasimme Stora Saluhalleniin lounaalle.

göteborg1

Göteborgin kaupunginmuseossa.

Reissun ehdottomin suositus tulee tässä: Joe Farelli’s -ravintola kaupungin paraatikatu Avenyn varrella. Olin ensin vähän skeptinen, sillä paikka mainittiin useammassakin matkailumainoksessa tai turistioppaassa. Mutta olipa kiva olla väärässä. Paikka oli ammuttu täyteen seitsemän jälkeen, mutta onneksi mahduimme sekaan. Saimme paikat tiskiltä, josta näki avokeittiöön, jossa pizzat paistettiin puilla lämmitetyssä uunissa. Kokenut Aasian-matkaaja ottikin pizzan, ja vaikka oma vegepastani oli hyvää, niin kyllä pizza oli parempaa.

göteborg5

Key lime pie päätti illallisen Joe Farelli’sissa.

Reissun suurin pettymys mielestäni oli se, ettei prinssin syntymän aiheuttamaa huumaa ollut aistittavissa kaupungilla lainkaan. Perjantain lööpeissä oli kuva, jossa prinsessa Victoria, prinssi Daniel ja prinsessa Estelle ovat vauvan kanssa lähdössä sairaalasta kotiin. Sehän oli jo niin nähty edellisenä päivänä netissä. Oi miksei lapsi voinut syntyä vasta torstaina, jolloin olisin päässyt edes kuulemaan hänen kunniakseen Göteborgissakin ammutut kunnialaukaukset.

Pari pientä pettymystä
göteborg3Olimme saaneet vinkin, että kaloihin ja meren eläviin erikoistuneessa kauppahallissa, Feskekörkanissa kannattaa piipahtaa lounaalla. Me emme halunneet maksaa yli 200 kruunua lounaasta, joten jätimme väliin. Ruoka varmasti on Feskekörkanin molemmissa ravintoloissa hintansa väärti, mutta se ei ollut ihan sitä mitä meillä oli mielessä.

Hagassa piipahdimme kahville Cafe Hebbe Lelle -nimiseen paikkaa, joka näytti aivan ihanalta ruusutapetteineen ja eriparisine tuoleineen. Valitettavasti kahvin taso ei yltänyt sisustuksen tasolle, espresso oli laihaa eikä tarpeeksi kuumaa. Cappuccino oli myös pettymys, mutta onneksi sitruunajuustokakku oli namia, niin ei ihan paha maku suussa tarvinnut poistua paikalta.

Hohto kadonnut

Matkailusta on hohto kadonnut, jouduin toteamaan. Olemme lähdössä Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa pienelle viikonloppupyrähdykselle Göteborgiin. Muutama päivä sitten minulla oli ylimääräistä aikaa ja surffailin netissä sillä mielellä, että mitäs siellä tekisi. Hotellimme sijaitsee ihan Nordstan ostoskeskuksen vieressä ja päädyin niiden sivuille.

Selasin liikkeiden listaa ja koin vahvan plääh-olon. Ne samat hönkkömönköt, monkit, espresso houset, subwayt, espritit, polarn o. pyretit kuin mitä meillä kotimaassa on. Ihan tylsää. Miksi shoppailisin noissa, kun samat liikkeet löytyvät Suomesta? Ennen oli sentään toisin. Ulkomailla shoppailussa oli hohtoa, kun kotimassa ei ollut vielä yhtäkään H&M:ää. Tuliaisvaatteissa kulkiessa ei ollut pelkoa, että luokkakaverilla olisi samanlaiset. Ennen koki löytämisen riemua, kun etsinnän jälkeen löysi paikallisen Lushin liikkeen ja sai himoitsemansa mutanaamion. Se oli suuri aarre kotimaassa, eikä sitä todellakaan lotrattu huolettomasti. Nyt kun sitä saa Helsingin keskustastakin, niin olen vaihtanut toiseen merkkiin.

Niin, voisihan siellä ulkomailla kierrellä pieniä paikallisia liikkeitä, joista tekee persoonallisia löytöjä. Jepajuu. Kuulostaa niin ihanan helpolta ja kepeältä, oi sattumalta törmäsin tällaiseen ihanaan liikkeeseen ja löysin sieltä aivan ihanan mekon. Olen kyyninen, enkä usko minkään ihanan löytymiseen sattumalta. Jos haluaa tehdä kunnon heavy duty shoppailua ulkomailla vain ja ainoastaan söpöissä pikku putiikeissa, niin niiden löytäminen vaatii asiaan perehtyneen paikallisoppaan. Jos tallaa ihan vain turrena katuja, niin todennäköisyys löytää kaupungin mahtavin boutique, jossa on esimerkiksi juuri minun tyyppisiä, minun mitoituksella ja minun kukkarolleni sopivia vaatteita, on häviävän pieni. Sellainen neula heinäsuovasta luokkaa.

kesäloma2012 (3)

Täytyy tunnustaa, että joskus sitä ihan turrenakin löytää kivoja liikkeitä. Kööpenhaminassa neljä vuotta sitten sattumalta kuljimme kivan pelikaupan ohi. Sieltä löytyi tuliaisia lapsille ja Monopolin matkaversio itselle. Ja kyllähän omien suosikkiketjujen liikkeet kannattaa välillä tsekata myös ulkomailla, myymäläkohtainen valikoima vaihtelee niin suuresti, etteihän sitä tiedä mitä helmiä niistä löytyy. Ja sovituskoppiin mennessä tietää napanneensa hyllystä oikean koon. Silloin vain tiedostaa sen, että sama vaate saattaa olla oman lähimyymälänkin valikoimissa.

Pojat tänään, tytöt huomenna – Kanarian terveiset, osa 2

kanaria_blog (6)

Nyt kun viimeinenkin joukko-osasto meidän matkaseurueestamme on selvinnyt Lanzaroten puhureista Suomeen, on hyvä hetki Kanaria terveisten kakkososalle. Meitä oli siis reissussa neljä perhekuntaa, yhteensä kahdeksan aikuista ja seitsemän lasta. Jo Suomessa olimme sopineet, että tytöt saavat viettää yhden oman retkipäivän ja käydä yhtenä iltana syömässä nelistään. Samoin pojat olivat suunnitelleet omaa kalastusretkeään ja illallistaan. All inclusive -pakettiin kuului yhtenä iltana illallinen rantakadulla sijaitsevassa pöytiin tarjoilu -ravintolassa (se ainoa, joka ei ollut buffet). Sovimme, että ilman lapsia ja puoliskoja -illalliset nautitaan siellä.

kanaria_pokkariPojat saivat kalastusretkipäivänsä, ja me tytöt päädyimme vaihtoehtojen harkinnan jälkeen vuokraamaan fillarit (11 €/päivä). Poljimme rantakatua pitkin Marina Rubiconiin, jossa oli käsityöläisten katumarkkinat. Hienoja ja taitavasti tehtyjä juttuja, mutta valitettavasti ei oikein mitään omaan tyyliin sopivaa, joten päädyimme nauttimaan lasilliset kuohuvaa. Paluumatkalla hotellille kävimme tsekkaamassa Playa Blancan ostosmahdollisuudet ja pidimme hetken aikaa sadetta paikallisessa. Ihanan rentouttavaa, kun ei tarvinnut miettiä ruoka-aikatauluja ja saimme kunnolla ajan kanssa kenenkään keskeyttämättä jutella ihan vain tyttöjen kesken.

kanaria_pokkari(8)_BNautin siitäkin, kun pääsi syömään välillä muutakin kuin hotellin ruokaa. Tilasimme lounaaksi erilaisia tapaksia, jotka jaoimme. Ruoka oli hyvää, huomattavasti parempaa kuin edellisenä iltana hotellin ravintolassa nautitut tapas-alkupalat. Päivän parasta antia olikin loistavan seuran lisäksi hyvä viini ja mahtava ruoka. Pisteet myös huipputarjoilijalle, hän oli vanhempi mies, joka tuli kysymään, että haluaisimmeko vaihtaa pöytää, joka on paremmin sateensuojassa, sillä kohta sataa. Me olimme, että ai noista pilvistäkö muka? Niin vain kymmenen minuutin kuluttua sadepilvi heitti vedet ja alkuperäinen pöytämme kastui.

Sympaattinen Playa Blanca
Vietimme suurimman osan ajasta hotellialueella. Ai kamalaa voisi ajatella, mutta hei, siellä riitti tekemistä. Lasten perusrutiineissakin on jo päivittäin tekemistä, ja tämänkaltaisen loman suurin anti on, että ne tehdään jossain muualla kuin kotiympyröissä. Ja se, että kurahousujen sijasta päälle puetaan uikkari. Toisaalta meidän perhekuntamme lähti reissuun vähän niin kuin olemaan tekemättä mitään ihmeempää.

kanaria_pokkari (2)

Parina päivänä kävelimme Playa Blancan kylään, ihan vain jätskille yhtenä päivänä ja tuliaisostoksille toisena päivänä. Se on symppis pieni kylä, joka hieman yllätti vaatekauppavalikoimallaan. Paikka on sen verran pieni, että odotin kaupoista löytyvän vain perusturrekamaa: vesileluja, Kanaria-paitoja, postikortteja ja muuta aika krääsää, mutta siellä olikin ihan merkkiliikkeiden kauppoja. Muutenkaan Lanzaroten etelärannikko ei vastannut käsitystäni Kanariasta: sikajuhlia, iholle käyviä ravintoloiden sisäänheittäjiä, meluavia ryyppyporukoita, turistikrääsää ja purkkiherkkusienistä tehtyä pihvin kastiketta.

kanaria_pokkari (4)Lomalukemisto palasi Suomeen
Kerroin jo aiemmin, mitä kirjoja ostin lomaluettavaksi ja suunnittelin keventäväni matkalaukkua paluumatkalle jättämällä pokkarit hotellille. Yksikään kirja ei jäänyt Kanarialle. Normaalilomalla ihan vain oman perheen kesken, ne olisi varmaankin tullut kaikki luettua. Nyt luin ainoastaan Kate Atkinsonin Ihan tavallisena päivänä, sekin jäi pahimmoilleen kesken just ennen loppuratkaisua, joten jouduin roudaamaan sen vielä Suomeen.

Miten tässä näin kävi? Se aika, jonka olen yleensä käyttänyt lomalla lukemiseen, meni muiden kanssa seurustellessa. Yleensä iltaisin lasten nukahdettua, istumme Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa terassilla, juomme viiniä ja luemme kumpikin kirjaa tai ratkomme sudokuja. Jos olisimme olleet nelistään reissussa, niin Bamse-kerhon aikana toisella olisi ollut mahdollisuus omaan aikaan kirjan kanssa vaikka aurinkotuolissa löhöten.

Istuin minä yhtenä päivänä altaan reunalla. Siinä vierähti lähemmäs pari tuntia kylmää juomaa nauttien, mutta pokkarin sijasta juttelin matkaseuralaisen kanssa samalla, kun Hymypoika ja porukan nuorin nukkuivat vieressä rattaissa päiväuniaan. Oli minulla kirjakin mukana, mutten edes nostanut sitä kassista pois. Koska reissun yksi tarkoitus oli viettää aikaa ystävien kanssa, niin en pane ollenkaan pahakseni, että kirjat jäivät lukematta. Päinvastoin.

Mitäs sitten tehtäis?

Lapissa on tällä viikolla satanut lunta. Yleensä olisin ihan täpinöissäni näistä uutisista, mutta nyt en osaa orientoitua alkavaan talveen ollenkaan. Lumilauta pitäisi viedä huoltoon ja missäs mun hiihtomonot olikaan -ajatusten sijasta päässä pyörii mietteitä siitä, mitä teemme, kun pääsemme perille Aasiaan. Siis rannalla ja altaalla löhöämisen lisäksi.

Mitään liian tiukkoja suunnitelmia ei ole tarkoitus tehdä, mutta ajatuksena on vähän miettiä valmiiksi, mitä haluamme nähdä tai kokea. Näin ehdottomasti haluan nähdä -jutut tulee varmasti toteutettua, mutta varaa jää tarttua myös mahdollisuuksiin paikan päällä.

Kiharatyttö on jo nyt ilmoittanut, että ensimmäiseksi, kun pääsemme Thaimaahan, menemme uimaan. Tämä on hänelle myös luvattu. Aikuiset käyvät varmasti hieronnassa jos ei heti ensimmäisenä päivänä, niin viimeistään toisena päivänä. Aiemmin jo kirjoitinkin, ettei Dolphin Baylla ole kamalasti tekemistä, eikä siellä ole tarkoitus tehdäkään muuta kuin löhötä ja mahdollisesti käydä moikkaamassa apinoita.

Kuala Lumpur
Kuala Lumpurissa on kolme nähtävyyttä, jotka aika varmasti käymme ihmettelemässä. Petronas Twin Towers -pilvenpiirtäjiä on ilmeisesti vaikea olla näkemättä kaupungin keskustassa liikkuessa, mutta varmasti käymme ihmettelemässä niitä lähempääkin. Oli puhetta Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa, ettei välttämättä mennä sisälle, mutta entinen Näsinneulan hissikuski tässä pohdiskelee, että pitäisikö siellä sittenkin käydä katsomassa onko kaksoistornien hisseissä kuskit. Petronaksen sijasta Kokenut Aasian-matkaaja ehdotti, että kävisimme ihailemassa nähtävyyksiä KL Towerista, josta näkee myös kaksoistornit hyvin.

Toinen takuuvarma on retki naapurustoon, jossa Kokenut Aasian-matkaaja asui olleessaan KL:ssä vaihdossa. Hän haluaa nähdä miten vanhat kotinurkat ovat muuttuneet, ja on minustakin ihan kiva nähdä ne paikat, joista saa kuulla juttuja.

Kolmas hyvin todennäköinen nähtävyys on Lake Gardens -puisto, ja sen orkideapuutarha ja perhospuisto. Kiharatyttö on kiinnostunut linnuista, joten ehkä perhosten sijasta käymmekin ihmettelemässä malesialaisia siivekkäitä lintupuistossa. Kiertoajelu puiston ympäri kuulostaa myös ihan varteenotettavalta hauskuudelta.

Yksi hyvin potentiaalinen nähtävyys on akvaario. Henkilökohtaisesti se houkuttelee sillä, että siellä on mahdollisesti viileää, mutta tämä on nimenomaan lasten vuoksi -kohde. Uskon, että Kiharatyttö ja Hymypoika viihtyvät siellä ihmettelemässä kilpikonnia, kaloja ja muita elukoita.

Missä syödään?
Vietämme isänpäivää Kuala Lumpurissa, joten silloin käymme todennäköisesti syömässä vähän paremmin. Ravintoloista listalla on lisäksi Hard Rock Café, sillä haluamme myös Hymypojalle My First Hard Café -t-paidan, jollaisen Kiharatyttö sai Pattayalta (äidillä oli Hard Rock Cafe -paitoja kultaisella 90-luvulla useampikin).

Kokenut Aasian-matkaaja ehdotti kovasti Sunway Lagoon -teemapuistoa yhdeksi päiväretkikohteeksi, mutta torppasin ajatuksen. Paikan päähoukutin on vesipuisto, joka ei välttämättä ole kahden uimataidottoman lapsen kanssa kiehtovin juttu, mitä Kuala Lumpur voi tarjota. Lisäksi paikka on sen verran kaukana, että tuntuisi hölmöltä lähteä sinne asti sen kaiken muun takia, mitä Sunway Lagoon tarjoaa, kun vastaavia ja ehkä meidän lastemme ikäisille paremmin sopivia juttuja löytyy lähempääkin.

Kuala Lumpurissa on ajatuksena myös hoitaa pois päiväjärjestyksestä suurin osa shoppailuista, joten muutama ostoskeskus varmasti osuu myös kohdalle. Koska Kokenut Aasian-matkaaja on asunut Kuala Lumpurissa, niin on hänen hommansa viedä meidät oikeisiin ostoskeskuksiin.

Vinkkejä ostospaikoista toki otetaan vastaan ja saa ehdotella muutenkin, että mitä KL:ssä kannattaa tehdä tai nähdä kahden alle neljävuotiaan kanssa. Kiva olisi kuulla myös, että paljonko akvaarion kannattaa varata aikaa.