Apinoita ihmettelemässä

Apinoita ihmettelemässä

Krabilla vietettiin Loy Krathong -juhlaa.

Krabilla vietettiin Loy Krathong -juhlaa.

Hyppäsin tuossa edellisessä tekstissä jo vähän asioiden edelle, kun ynnäsin Bangkokin kokemukset yhteen Kuala Lumpurin kanssa. Emmehän me KL:stä suoraan Bangkokiin vetastu, vaan vietettiin välissä reilu viikko Krabilla. Ao Nangissa tarkalleen ottaen. Ajatuksena siellä oli vain nauttia elämästä rannalla ja altaalla.

krabi3Päällimmäisenä Krabista jäi mieleen vesisade. Valitettavasti. Olimme kohteessa yhdeksän täyttä päivää, joista kolmena satoi vettä. Eikä siis mitään tyypillisiä Esteri avaa hanansa puoleksi tunniksi ja sitten on lämmintä ja kuivaa loppupäivän, vaan vettä tuli lähes taukoamatta. Valitettavasti Krabilla ei ole sadepäivinä hirveesti tekemistä. Normipäivinä jengi häipyy mantereelta heti aamusta lähisaarille nauttimaan rantaelämästä (Ao Nangin ranta ei siihen oikein sovellu) ja snorklauksesta. Jos olisi tiennyt sateiden kestävän noin monta päivää putkeen, olisin ehkä sittenkin järjestänyt itseni sinne kokkikurssille. Täytyy myöntää, että onhan vesisade ihan eri asia +25 asteessa kuin +5 asteessa, joten en valita. Eipähän ollut missään vaiheessa reissua liian kuuma.

Hotellin uima-allas.

Hotellin uima-allas.

Toiseksi päällimmäisenä mieleen jäi hotellin täydellinen sijainti rantakadun varrella: pitkähäntäveneet lähtivät ihan hotellin edestä ja molempiin suuntiin lähtiessä lähellä oli useita ravintoloita ja kauppoja. Suurimman osan tuliaisostoksista teimmekin Ao Nangin rantakadun kaupoista. Muutenkin olimme todella tyytyväisiä hotelliin, huone oli siisti ja just sopivankokoinen meidän tarpeisiimme.

railay1

Railay East.

Vihdoin apinoita
Dolphin Baylla jäi suunniteltu retki Apinasaarelle tekemättä, mutta vihdoin ja viimein Kiharatyttö näki apinoita luonnossa. Teimme päiväretken Railayn rannalle, jossa näimme apinalauman kahteen otteeseen. Ja voi sitä lapsen riemua, kun puissa etenevät apinat pysähtyivät tarpeilleen (ja muutama niitä kuvaamassa ollut turisti melkein sai osuman, mikä ehkä nauratti enemmän katoksen alla seisovaa itseä).

Railaylla nautittu nätti, mutta törkyhintanen kahvi ei ollut edes hyvää.

Railaylla nautittu nätti, mutta törkyhintanen kahvi ei ollut edes hyvää.

Railay itsessään vaikutti aika rauhalliselta paikalta. Meidän tuurilla sattui aika pilvinen päivä, joten mitään rannalla itsensä ruskistamista ei voinut harrastaa. Kävelimme Railay West -rannalta Railay Eastin puolelle, jossa päivä oli aika verkkaisesti vasta alkamassa ja kaikki kuppilat ja muut paikat olivat tyhjiä, mutta voin kuvitella kuinka ne iltaisin täyttyvät reppureissaajista. Pulahdimme kaikki vuorollaan uimaan mereen ja kävimme syömässä, mitä sitä muuta ihmeempää.   

Railay West.

Railay West.

Pitkähäntäveneissä ei ole pelastusliivejä lapsille, joten päädyimme sijoittamaan 600 Bahtia lasten liiveihin, jotka jätimme lähtiessämme hotellille. Pienimmät myynnissä olleet liivit olivat Kiharatytön kokoa, joten ne olivat järkkyisot Hymypojalle, mutta parempi se kuin ei liivejä ollenkaan ajatuksella mentiin. No, niissä liian isoissa liiveissä olikin sitten selkä suorana kuin korsetin sisällä äidin sylissä istuen hyvä ottaa tirsat menomatkalla Railay Beachille.

Reissussa parasta on, kun joku muu siivoaa ja petaa vielä sängynkin näin nätisti.

Reissussa parasta on, kun joku muu siivoaa ja petaa vielä sängynkin näin nätisti,

Matkasyöttötuolin ehdottomuus
Krabille roudataan vuosittain iso määrä pohjoismaisia lapsiperheturisteja, mikä näkyy katukuvassa ja ravintoloissa. Suurimmassa osassa oli rafloja jonkinlainen länsimaisia ruokia sisältävä lastenlista ruotsalaisine lihapullineen ja spagetteineen (ne myös maistuivat joka paikassa samalle, joten aloin jo epäillä, että ruuat tulevat joka paikkaan yhdestä ja samasta keittiöstä). Toisekseen ravintoloissa on vähintään yksi, useimmissa useampikin syöttötuoli.Tosin suosituin malli oli sellainen, että meidän Hymypoikamme ei pysynyt siinä ollenkaan, joten virittelimme matkasyöttötuolin sen sisälle, jolloin se toimi vähän kuin valjaina. Muutenkin matkasyöttötuoli oli ihan ehdoton vajaan vuoden ikäisen kanssa reissatessa.

Äidin ruoka ja lapsen Heinz.

Äidin ruoka ja lapsen Heinz.

Suomalainen ajattelee, että ravintolassa on lastenlista ja syöttötuoli, niin sitten pitää olla myös vaipanvaihtofasiliteetit. No ei ole. Oikeastaan juuri missään julkisissa vessoissa Krabilla ei tullut vaipanvaihtotasoa vastaan. Onneksi isomman muksun kanssa on jo tullut harjoiteltua, joten saan tarvittaessa kakkavaipan vaihdettua vessapytyn päällä (kunhan siinä on kansi).

Suurin yllätys koko reissun aikana oli se, kuinka kalliiksi lasten ruokkiminen tuli. Siis suhteessa siihen kuinka halvalla aikuiset söivät. Kuten jo mainitsin, niin Thaimaassa lastenruokapurkkien valikoima on todella rajallinen, minkä lisäksi ne ovat suhteessa aika kalliita. Tämän lisäksi Kiharatyttö nirsoilee sen verran ruokien kanssa, ettei hän syö riisiä tai kanaa kamalan mielellään. Nuo edellä mainitut lastenlistan länkkäriruuat olivat puolestaan samanhintaisia, ellei jopa kalliimpia kuin paikalliset pöperöt, joita me söimme Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa.

Lopuksi pakollinen bussikuva.

Lopuksi pakollinen bussikuva.

Advertisements

Viimeinen pakkausrupeama

Tässä kun laukkuja pakataan tälle reissulle viimeistä kertaa, niin pakko hieman ylpeillä sillä, kuinka vähällä olemme pärjänneet. Ja silti kaikki tarpeellinen on mukana. Lähdimme Suomesta kahden matkalaukun kanssa. Yhteispaino laukuilla oli vajaa 48 kiloa, joista noin 12 kiloa oli Hymypojan ruokia. Tästä voi päätellä, että ei, meillä ei ole matkalaukullista leluja mukana. Luin jommankumman iltapäivälehden matkailu-liitettä ja siinä joku perhe kertoi ottavansa kahdelle lapselleen reissuun mukaan yhden matkaukullisen leluja (pahoittelen huonoa lähdeviitettä, mutta lehti tuli luettua jo Dolphin Baylla, joten se jäi sinne). Ei ole kyllä kaivattu yhtään tämän enempää romuja mukaan. Muutama uimalelu ostettiin Dolphin Baylla, niiden lisäksi ostettu pieni magneettipiirrustustaulu on osoittautunut hitiksi. Kaikkein suosituin “lelu” tuntuu olevan tyhjät vesipullot.

Matkalaukkujen sisältö on elänyt sen mukaan, mitä Hymypoika on syönyt ja mitä on shoppailtu. Krabilta Bangkokiin tullessa laukut painoivat 44 kiloa, vaikka siellä oli suurin ostoksista ja tuliaisista (muun muassa täyspuinen kehys). Mielestäni aika hyvin kuukauden reissulla kahden lapsen kanssa. Mukana on kaikki tarvittava, muttei juuri mitään ylimääräistä. No, muutama vaate on jäänyt niin vähälle käytölle, että niitä ei olisi kaivannut, vaikka ne olisi jätetty kotiin. Huolellinen pakkaaminen ja sen suunnittelu siis kannattaa.

Ainoa mitä kaivattu

Ainoa asia, mitä olen todella kaivannut on rattaiden kuljetuspussi. Air Asia ei tarjoa rattaille muovipussia kuten Finnair. Säilytimme Finskiltä saadun (ja paikatun) pussin ja käytimme sitä lennolla Bangkokista Kuala Lumpuriin. KL:stä ja Krabilta lähtiessämme käytimme kentän pakkauspalvelua (= rattaat kieritettiin “elmukelmuun”). KL:n LCC-terminaalissa palvelu maksoi 20 ringittiä ja Krabilla 200 bathia. Ei huolta, muovipussi ja pakkausteippi on varuiksi edelleen matkassa, jos nyt sattuisi niin, että huomenna Suvarnabhumin kentällä ei saada muovipussia tai ei löydy kelmupakkauspistettä.

Toisin sanoen olisi kannattanut sijoittaa rattaiden kuljetuspussiin, homma olisi ollut huomattavasti helpompaa, sillä muovisäkkiin pakkaaminen on pientä värkkäämistä. Sen lisäksi rattaat olisivat ehkä vähän paremmassa suojassa kuin pelkässä muovipussissa. Ei kannata tästä päätellä, että kärryt olisivat menneet rikki, mutta jokainen lentomatkustaja tietää, ettei matkatavaroiden käsittely ole maailman hellävaraisinta touhua.

Bangkokin Don Muang -kentällä saimme viedä rattaat portille asti, mutta päätimme siinä ja silloin, että oli viimeinen kerta, muilla lennoilla rattaat menevät ruumaan muiden matkatavaroiden kanssa. Kärryjen kasaaminen ja pakkaaminen portilla oli oma operaationsa ja sitten ne piti vielä kantaa putkea pitkin koneen ovelle siinä säkissä. Homma olisi varmasti ollut yksinkertaisempa jos kyseessä olisi ollut yksinkertaisemmat rattaat.

Olemme selvinneet lentokentillä ihan hyvin ilman rattaitakin. Toki sekä Kuala Lumpurin LCC-kenttä että Krabin kenttä ovat niin pieniä, ettei pitkiä matkoja tarvinnut kantaa. Kummallakaan kentällä ei ole siis minkäänsortin lainarattaita olemassa. Tästä huolimatta en ole kaivannut rintareppua, vaikka sen mukaan ottamista pitkään pohdin. Hymypojalla on kävelemään opettelu niin hyvällä mallilla, etten usko hänen siinä viihtyneen.

Sadepäiviä paratiisissa

Ao  Nangissa sataa vettä kolmatta päivää putkeen. Rehellisesti sanottuna alkaa hieman tympiä. Täällä ei ole mitään tekemistä sadepäivinä. Varsinkaan lasten kanssa. Siis pienten lasten kanssa. Joten hotellihuoneen seinät alkavat vähän kaatua päälle. Sinänsä ei vesisade haittaa, mutta nämä olisivat reissun viimeiset uima-allaspäivät, jos keli vaan suosisi. Eli kyllä, ärsyttää vähän.

Olemme kävelleet rantakatua kyllästymiseen asti edestakaisin viime päivien aikana. Kamalan kauas ei viitsi lähteä läpimärkänä, joten lähikorttelit, naapuruston räätälisisäänheittäjät ja ravintoloiden happy hour -tarjoajat on nyt nähty ihan tarpeeksi monta kertaa. Kintut ovat märät kolmatta päivää putkeen, mutta onneksi kesä kuivaa. Tai sitten ei, sillä pahoin pelkään, että maanantaina pakkaamme märät kamat matkalaukkuun, sillä tässä kelissä ei mikään kuivu. Ikinä. Koskaan.

Kökkö puoli asiassa on, että Kiharatyttö alkaa käydä hiven kierroksilla “sisällä istumisen” takia. Patoutunutta energiaa riittäisi muillekin. Tänään onneksi sää selkeni sen verran, että neiti pääsi hetkeksi uimaan. Ja vielä mereen kastelemaan varpaita. Mutta toivon todellakin, että ennen maanantain reissupäivää olisi aurinkoinen sunnuntai.

Se pakollinen hyvä puoli asiassa on,että Hymypoika on saanut treenata kävelyä. Kahdeksan askelta ilman tukea on toistaiseksi pisin matka! Pikku herra on niin tohkeissaan uudesta taidosta, että on ilo seurata uuden oppimisen iloa.

Pyyheshow

Reissushow’mme on palannut Thaimaan puolelle. Reissupäivä oli edellistä siirtymää lyhyempi ja meni tosi nopsakasti, varsinkin kun kone oli 15 minuuttia aikataulusta edellä laskeutuessaan Krabille. Oli kyllä ihana saapua kohteeseen, jossa kaikki oli valmiina: kuski kentällä odottamassa nimikyltin kanssa, hotellilaput niin valmiiksi täytettynä, että puuttui vain allekirjoitus, huoneessa kaikille sängyt ja pyyhkeet.

Nimenomaan pyyhkeet, sillä Kuala Lumpurissa niiden kanssa oli varsinainen show, joka lopulta johti hotellin omaisuuden piilottamiseen. Ihan perussettiähän on, että kolmen tähden ja sitä tasokkaampien hotellihuoneiden kylppärin seinällä on “auta meitä pelastamaan maapallo ja käytä pyyhkeitä useampana päivänä, jos haluat puhtaat, jätä ne lattialle/kylpyammeeseen” -lappunen. Ja teki niin tai näin, niin joka päivä tuodaan puhtaat pyyhkeet. Vaikka siis todellisuudessa en tarvitse edes joka toinen päivä puhdasta pyyheliinaa. (Saati lakanoita.)

Tämä siis oli jo tuttua huttua, mutta yllättävää oli, että ilmeisesti paikallisten huonepalveluihmisten mielestä meidän lastemme ei tarvitse peseytyä. Lainkaan. Melkein viikkoon.

Meille sinnikkäästi vaihdettiin joka päivä tasan kahdelle pyyheliinoja. Siitä huolimatta, että pois vietiin neljä kylpypyyhettä, niin tilalle tuotii kaksi. Muutenkaan koko pyyheshow’ssa ei ollut mitään logiikkaa: huoneessa oli odottamassa kolmenlaisia pyyhkeitä kahdelle, sen jälkeen oli jokapäiväinen jännitys, että minkälainen valikoima pyyhkeitä oli poisvietyjen tilalle jätetty. Ja mitkä niistä oli vaihdettu puhtaisiin. Varmaa oli, että pyyhkeitä oli tasan kahdelle. Ja lattiapyyhe vaihdettiin joka päivä puhtaaseen.

No, mikä tässä nyt oli niin avautumisen arvoista. Lisää pyyhkeitä sai pyytämällä, mutta olihan se nyt ärsyttävää joka päivä soitella niiden perään. Ja odotella niitä parhaimmillaan 1,5 tuntia. Lopulta ärsyynnyimme Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa tilanteeseen niin, että piilotimme lasten käyttämät kylpypyyhkeet. Eipä sinä iltana tarvinnut anella lisää.

Ihan varmasti siivoojilla oli tieto, että huoneessa asuu neljä ihmistä. Niin odotan myös saavani huoneen perusvarusteet neljälle. Ja lasten kanssa reissatessa en pane ollenkaan pahakseni, jos pyyhkeitä on vähän yli tarpeiden. Mutta eipä ole kyllä tähänastisen lapsiperhematkustusuran aikana ikinä aiemmin vastaavaa tullut vastaan.

Rantapäivä, allaspäivä, rantapäivä, retkipäivä, allaspäivä

Rantapäivä, allaspäivä, rantapäivä, retkipäivä, allaspäivä

Vhdoin on myös viimeiset hotellivaraukset tehty. Kuala Lumpurissa majoitumme hotelliin Golden Triangle -alueelle ja Bangkokissa Siam Squaren lähelle. Suurin ongelma hotellien valinnassa kaupunkeihin oli valtava valikoima, eikä neljän tähden hotelleissa ole juuri suuria eroja, joten valinta tehtiin pitkälti sijainnin mukaan. Minulla ainakin on nyt helpottunut olo, sillä vaikka en uskonut meidän jäävän ilman kattoa pään päälle, niin hieman takaraivossa rassasi, ettei ollut tietoa minne päin noita suurkaupunkeja majoitumme. Ja ainakin Bangkokissa hotellin sijainti vaikuttaa aika paljon siihen, mitä kaupungissa teemme.

IMG_2304

Olemme Bangkokissa kaksi täyttä päivää, koska se on vähän kuin pakollinen paha, sillä lasten kanssa emme halua heti Krabi–Bangkok-siirtymän jälkeen saman tien jatkaa matkaa kotimaahan asti. Luvassa on varmaankin täsmäiskuja joihinkin kohteisiin ja todennäköisesti yhteen ostoskeskuksista tekemään viimeiset ostokset. Hotellin läheisyydessä onkin useita ostoskeskuksia, joten kauas ei edes tarvitse lähteä.

Minua kiinnostaisi Bangkokissa risteillä Chao Phraya -jokea pitkin. Sitä kehutaan erilaiseksi näkökulmaksi kaupunkiin, samalla näkisi vanhat luksus-hotellit, monia kaupungin nähtävyyksistä ja sellaistakin, mitä ei kaduilta näe. Jossain sanottiin sen olevan myös rauhallisempi (ja hiljaisempi?) tapa tutustua kaupunkiin, mikä kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta mukeloiden kanssa. Hotellilta ei ole kamalan pitkä matka lähimmälle laiturille, joten tämä voisi olla ihan varteen otettava retki. Lisäksi paattien kyydistä voi hypätä pois, jos näkee jotain mielenkiintoista ja hypätä sitten seuraavan vuoron kyytiin.

Mitään kamalan ihmeellistä Bangkokissa ei varmastikaan tehdä. Lasten kanssa liikkuminen rattailla on kaupungissa tietääkseni hankalaa, joten senkään takia ajatus nähtävyyksien kiertämisestä ei kamalasti houkuttele.  Siitä olen aika aika varma, että vihoviimeinen thai-hieronta kuuluu ohjelmaan ennen pitkää kotilentoa.

IMG_2571Puli puli, missä se uima-allas olikaan?
Dolphin Bayn lisäksi Krabilla on tarkoitus keskittyä uima-altaalla pulikoimiseen ja rannalla lekotteluun, mutta tunnen itseni, enkä kykene kymmentä päivää vaan makaamaan aurinkotuolissa. Eli varmasti joitain puolen päivän retkiä teemme sielläkin, mutta nämä tulevat olemaan enemmän tartumme tilaisuuteen -tyyppisiä. Retki Krabi Towniin on hyvin todennäköinen. Sen tiedän, ettemme kiipeä 1237 porrasta Tiikeriluolatemppeliä ihmettelemään.

Minua kiinnostaisi osallistua kokkikoulun kurssille, mutta en tiedä miten se onnistuisi käytännössä, sillä Kokenut Aasian-matkaaja haluaisi kokkaamaan myös. Siis molempien thai_pokkari (62)osallistumisessa ongelmana on lähinnä, että mihin Kiharatyttö ja Hymypoika siksi aikaa sijoitetaan, vai onko mahdollista osallistua kurssille kersat jaloissa pyörien (ja saako siitä ihan niin paljon silloin irti). Kokenut Aasian-matkaaja kyllä lupaili, että voin mennä kokkaamaan yksinkin, mutta se ei olisi ihan niin kivaa kyllä.

Meille suositeltiin veneretkeä Railayn rannalle, mutta saa nähdä hyppäämmekö veneen kyytiin. Käsittääkseni lapsille ei ole juuri tarjolla pelastusliivejä, joten pitkähäntäveneillä retkeily ei sen vuoksi nyt ihan ensimmäisenä houkuttele. Ei, en aio lähteä roudaamaan lasten pelastusliivejä mukana ehkä-mahdollisen veneretken takia, koska kamaa on muutenkin ihan tarpeeksi mukana. Ja jos sen takia jää veneilyt välistä, niin Krabilla on varmasti muutakin tekemistä.

Off we go to Asia

To keep my non-Finnish-understanding friends updated on what’s going on in Finland, here’s brief summary on the latest news. In November we’re off to Asia, Thailand and Malesia to be exact.

About year ago we started dreaming of long trip somewhere abroad, where it is nice and warm. When it came clear that it is workwise and so possible for us to be gone for the month of November, we started calculating the costs. And the total number under the big fat line was such that we decided “yes, let’s go and travel away from the dark and gloomy Fall Finland”. thailandia_kesä2011 (63)

After reading several guide books and having talked with friends, who recently visited Thailand, we came up with our itinerary. We fly to Bangkok and continue straight to Dolphin Bay, where there’s not much to do – the reason why we’re going there. From Dolphin Bay we head off to Kuala Lumpur, where the Experienced Asia Traveler has lived.  Then we return to Thailand. In Krabi we plan to enjoy the beach life and before flying back home we’ll spend few days in Bangkok.

Getting travel jitters
Take-off is about in month and so far we have booked all the flights and reserved hotel rooms in Dolphin Bay and Krabi. In Kuala Lumpur and Bangkok, the selection is so huge that there’s no stress with booking accommodation. But if you know good hotels in neither city, please let me know.

So far I’ve only had small travel jitters, but few weeks ago I started writing down lists, which is a serious sign of departure date getting closer. I never travel without lists: to do before departure and what to pack – atleast. So far I have lists for to do, to get and to check. The ultimate list will be the packing list, which I use to think ahead what we really, truly need. It also makes the actual packing easier and quicker: you just have to place the listed things and clothes in suitcase. All I have to do is stick with the list and not start second-guessing myself at the moment when suitcase is open on the bedroom floor.

Not yet counting the days, but more than happy to see November get closer and closer, since weather is getting colder and colder in Finland. I won’t be missing dressing the kids – that’s several layers of clothes this time of year, the other day I dressed Smily Boy five times! There’s still plenty to do before we’re ready to go, so you’ll be able to read more about November in Asia in the near future. 

Suunnan muutos

thailandia_kesä2011 (28)Näyttää siltä, että marraskuu Aasiassa -reissu toteutuu aika pitkälle ensimmäisen reittisuunnitelmaluonnoksen pohjalta. Tosin yksi isompi muutos siihen tehtiin. Alkuperäisenä ajatuksena oli viettää osa reissusta Phuketissa, mutta eipä nyt sitten taidetakaan. Phuket valittiin alkujaan kohteeksi sen perusteella, että saarella olisi vähän enemmänkin nähtävää kuin vain ranta. Toinen kriteeri oli, ettei Kokenut Aasian-matkaaja ole siellä vielä käynyt.

Hieman jo kyseenalaistettiin valintaa siinä vaiheessa, kun useampikin opaskirja kertoi paikallisesta taksimafiasta, joka pitää paikasta toiseen liikkumisen hintoja korkealla. Lisäksi hotellihuoneita surffatessamme ihmettelimme niiden selkeästi muuta Thaimaata korkeampia hintoja. Kokenut Aasian-matkaaja jutteli myös vastikään Phuketissa lomailleen tuttunsa kanssa, eikä hän ollut kovin ihastunut paikkaan. Liikkuminen takseilla on kuulemma reilusti ylihintaista verrattuna Thaimaan yleiseen hintatasoon (vaikka Suomeen verrattuna edelleen halvempaa), ja muutenkin meininki on turisteilta rahat pois -tyyppistä. Tämän jälkeen surffailimme yhden illan netin keskustelupalstoilla, joissa moni muukin kertoi vastaavista kokemuksista.

En tiedä onko tämä syy Phuketin kalleuteen, mutta venäläiset ovat ilmeisesti kansoittaneet saaren rannat isolla joukolla. Tämä on meidän spekulaatiota, mutta voisiko asia olla niin, että he ovat valmiita maksamaan noita ylihintoja, eivätkä mahdollisesti ymmärrä tinkiä maan tavan mukaisesti hinnoista, jolloin paikalliset ottavat niin sanotusti ilon irti ja pitävät hintoja korkealla, koska joku on valmis ylihinnan maksamaan.

thailandia_kesä2011 (39)Phuketia kehutaan yhdeksi Thaimaan parasta lomasaarista sen monipuolisuuden ja lukuisten erilaisten vaihtoehtojen vuoksi. Paikka on varmasti maineensa ansainnut, mutta me aloimme miettiä toista kohdetta. Lomabudjetti ei olisi kaatunut muuta maata kalliimpiin hotellihuoneisiin, eikä tällä porukalla resuta joka päivä retkillä, joten taksihinnoillakaan ei olisi konkurssia tehty, mutta noin periaatteesta jätämme Phuketin tällä kertaa väliin.

Karstivuorten syleilyyn
Thaimaassa riittää lomakohteita ja valinnanvaraa on, mutta meillä paikan valintaa ohjaa kolme tosi painavaa syytä. Ja muutama kevyempi syy. Ensimmäinen painava tekijä on, että Air Asia lentää sinne Kuala Lumpurista. Toinen painava tekijä on helppo siirtymä lentokentältä kohteeseen. Ei mitään ensin lavataksilla pari tuntia, sitten laivalla tunti ja lopulta vielä pitkähäntäveneellä -liikkumisia. Noita harrastetaan sitten joskus, kun lapset ovat isompia tai sitten vielä kauempana tulevaisuudessa, kun pääsemme kahdestaan reissuun.

Kolmas painava tekijä on se, että Kokenut Aasian-matkaaja haluaa sellaiseen paikkaan, jossa ei ole aiemmin käynyt. Nämä kolme tekijää yhdessä kevyempien* syiden kanssa rajaa vaihtoehdot käytännössä Thaimaan Andamaanienmeren puoleisiin isoimpiin lomakohteisiin: Phuket, Krabi tai Khao Lak.  Phuket pullautettiin pelistä ulos ja Khao Lak vaikutti ehkä hiven liian pieneltä paikalta meidän makuumme, joten nyt on karstivuorten Krabi valittu lomakohteeksi.

*) Niitä kevyempiä syitä kohteen valinnassa ovat muun muassa sopiva majoitus, jonka läheltä löytyy mukavia ravintoloita, ei liian mäkinen maasto rattailla kuljettavaksi ja muutama mukava retkikohde lähellä.