Kesäkauden uutuuskohde

Ainakin kalenterin mukaan tätä kesää on vielä ihan vähän jäljellä, mutta olen jo aloittanut ensi vuoden lomasta haaveilun. Heitin tuossa aiemmin, että olisikohan Ibizan-loma edessä vuonna 2017, kun Baleaarit on viime vuosina muuten tullut kierrettyä. Viime viikolla sitten kilahti sähköpostia Finnairilta. He halusivat kertoa aloittavansa suorat lennot Ibizalle. Tulkitsen tämän nyt universumin merkiksi, että kyllä, Ibiza on ensi vuoden lomakohteeni. Ajattelin, että se voisi olla 40-vee lahja itselleni. Ensi vuonna tulee myös kymmenen vuotta siitä, kun Kokeneesta Aasian-matkaajasta tuli ensisijainen reissukumppanini. Olisihan siinä jo ihan tarpeeksi syytä juhlia asiaa pienellä Espanjan-reissulla, vai mitä?

menorcaibiza

According to calendar there’s still litte bit of this summer left, but I’m already dreaming of vacation for next year. I’ve been to Mallorca in 2015 and this summer we spend a week in Menorca, so as a joke I wrote (in Fnnish) earlier that maybe it’s time for Ibiza in 2017. Last week I got an e-mail from Finnair, they wanted to tell their customers that they’ll start direct flights to Ibiza next summer. This is universum telling me to hold on to my dreams about vacation on that not-yet-seen Balearic island. I figured it would be wonderful 40 and fabulous birthday gift to myself. Also next year we have been travelling together with Experienced Asian Traveller for 10 years, so there’s another reason for a little celebration holiday.

Advertisements

Ruokaa, nälkä

Montako blogitekstiä voi repiä yhdestä viikon mittaisesta all inclusive -valmismatkasta? Näköjään ainakin kolme. Palaan reissutunnelmiin vielä sapuskoiden osalta, koska hyvin syöminen on mielestäni yksi keskeisimmistä elämäniloista ja aika olennainen osa lomailua. Uudet ravintolat ja makuelämykset ovat minulle yksi syy reissata ylipäätään.

menorcaruuat3

Alkushokki Menorcan ruokiin oli aikamoinen. Ensimmäisen päivän all inclusive -lounas ei nimittäin vakuuttanut ollenkaan. Olin itseasiassa aika järkyttynyt. Ja niin oli Kokenut Aasian-matkaajakin. Apua, olemmeko koko viikon sidottuja näihin ruokiin -ajatus ehti jo vallata mielen. Pohdimme siinä lounaspöydässä, että jos tämä on tätä koko ajan, niin jep, käymme kylillä lounaalla useampana kuin yhtenä päivänä. No, ei siinä vaiheessa tiedetty kylän ravintolatarjonnan ankeudesta.

menorcaruuat4Onneksi jo ensimmäisen päivän illallinen osoittautui huomattavaksi paremmaksi kuin saman päivän lounas, ja sen jälkeen tarjonta parani vielä entisestään. Missään vaiheessa mitään ooooh, uuuuh aivan mahtavaa -tasoa ei saavutettu, mutta loppuviikon ruuat vastasivat odotuksiani. Paistopisteessä jopa ylitettiin odotukseni, sillä parilan ääressä työskentelevä kokki loihti lautasille todella maukasta kalaa ja lihaa. Aika usein olen saanut Välimeren maissa kuivaksi vedettyä kanaa, jossa ei ole mausteita juuri ollenkaan. Näiden kana ja kalkkuna olivat meheviä ja niissä oli makua. Buffetin parasta antia olivat mielestäni merenelävistä tehty paella ja gazpacho, Kokeneen Aasian-matkaajan mielestä juustot ja lasten mielestä jäätelöt – päivittäin vaihtuva erikoismaku piti tarkistaa ensimmäisenä. Iloinen yllätys olivat myös yhtenä iltana tarjolla olleet simpukat, niitä ja merenelävä paellaa olisin voinut syödä useampanakin iltana.

Ainoa iso miinus lopulta tuli salaattipöydästä, jonka tarjonnasta puolet oli etikkaliemessä uitettuja. Esimerkiksi porkkanaraaste oli kummanmakuisessa liemessä. Tomaatti, kurkku ja salaatti olivat lopulta ainoat, joita sieltä tuli kerättyä lautaselle säännöllisesti. Onneksi myös lounailla ja päivällisillä oli runsaasti hedelmiä tarjolla, ja vedinkin melkein joka ruokailulla vesimelonia, ananasta ja hunajamelonia. Kahvikissana kaipasin jo muutaman päivän jälkeen parempaa sumppia, automaatin ruikkima espresso oli onnetonta, vetistä ja pahanmakuista. Onneksi automaatin café con leche oli juotavaa, mikä pelasti aamut.

menorcaruuat2

Suurin pettymys
Suurin pettymys ruokaosastolla olivat tapakset. Itseasiassa tämä oli varmaan koko reissun kaikista osa-alueista suurin pettymys. Odotin saavani ihania tapaksia edes kerran. Tässä odotuksia nosti erityisesti se, että söimme Lanzarotella tyttöjen päivänä herkkutapaksia. Olen myös Manner-Espanjan puolella päässyt syömään todella ihania tapaksia. Erityisesti haaveilin herkullisista katkaravuista, saarella kun olimme. Mutta ne jäivät saamatta. Hotelilla oli yhtenä päivänä illan erikoisuutena tapakset, mutta ne olivat kaikki leivän päälle koottuja. Viidestä erilaisesta kolmessa oli raaka-aineena lohta, joten variaatiokaan ei ollut kovin ihmeellinen. Lisäksi en välitä kauheasti vaaleasta pullaleivästä, joten ne eivät olleet niin houkuttelevia.

menorcaruuat6

Iltapalaa terassilla.

Ciutadellassa pysähdyimme lounastapaksille ja ainakin siinä kuppilassa tarjolla olevista vaihtoehdoista suurin osa oli erilaisia leivitettyjä palleroita (joita oli muuten hotellillakin tarjolla useampana päivänä, ovatko nämä joku menorcalainen erikoisuus?). Eikä niitä katkarapuja ollut tarjolla sielläkään. Lihapullat tomaattikastikkeessa olivat onneksi niin herkullisia, ettei tapas-osasto vetänyt ihan kokonaan naamaa mutrulle.

Mikään suuri kulinaristinen ristiretki meidän Menorcan reissumme ei siis ollut, mutta saimme itsemme ruokittua joka päivä eikä ihan totaalisen pahaa ruokaa osunut kohdalle kertaakaan. Paikallisia erikoisuuksia pääsi onneksi maistamaan myös hotellilla. Menorcalainen juusto ei mielestäni ollut mitään niin ihmeellistä, syötävää kyllä, mutta manchego on parempaa. Juomapuolella paikallinen gini on kokeilemisen arvoista, varsinkin pomadassa, jossa sen sekaan kaadetaan sitruunalimonadia. Tarkemmin paikallisesta ruokakulttuurista ja erikoisuuksista kannattaa lukea Rantapallon jutusta.

menorcaruuat7

Illallisella oli lähes joka ilta jokin “illan erikoisuus”, yhtenä iltana se oli kakkubuffet, jossa oli Hämiksen lisäksi tarjolla Frozen-kakkua.

menorcaruuat1Koko loman yhteenvetona:
+ kiva hotelli
+ hyvä huone
+ hotellin monipuolinen aktiviteettitarjonta
+ kiva lenkkireitti meren rannalla
+ kompaktinkokoinen saari mahdollistaa omatoimiretkeilyn

– hotellin salaattipöytä
– tapas-pettymys
– aurinkopaikkojen varaaminen
– kylän turistisuus

Kevytversio Bamse-lomasta, osa 2

Ei me siellä Menorcalla pelkästään altaalla lekoteltu ja hotellialueella hengailtu, kuten edellisestä tekstistä saattaisi ymmärtää. Rantapäivän lisäksi kävimme retkeilemässä saaren länsipään suurimmassa kaupungissa, Ciutadellassa. 

Vaikka asuimme tällä ja edellisellä koko perheen Espanjan-reissulla all inclusive -hotellissa, painoi hotellin valinnassa myös se, ettei se ole keskellä ei mitään. Toisin sanoen halusin, että kävelyetäisyydellä on edes pieni kyläpahanen, jossa voi käydä kävelemässä ja ihmettelemässä, kun hotellialueella hengailu alkaa pitkästyttää. Enkä pane pahakseni, jos sieltä löytyy myös ruokapaikkoja, joissa pääsee syömään vaihtelun vuoksi muutakin kuin hotellin buffettia.

calanbosch3

Cala’n Boschin satama kuulosti etukäteen juuri tällaiselta paikalta. Odotin, että siellä olisi muutama kiva kauppa, mukavia ravintoloita ja hienoja veneitä. Siitä huolimatta, että olin kyllä lukenut ennen lähtöä Rantapallon artikkelin, jossa mainitaan, että kylä on yksi vilkkaimmista massaturismityyliin rakennetuista keskuksista. Ehkä tieto siitä, että Menorcalla matkailijoiden määrä on rajoitettua, loi odotuksen, ettei paikka olisi niin pahasti kopio kaikista muista maailman turistikylistä. Voi toki kysyä, että mitä se autenttisuus sitten onkaan? Mutta tämä kylä on olemassa puhtaasti vain turistien palvelemista varten. Pitäisikin ottaa selvää, asuuko Cala’n Boschissa kuinka paljon ihmisiä pysyvästi. Opas sanoi, että paikka käytännössä menee kokonaan kiinni, kun kausi loppuu, mikä vähän viittaisi siihen, ettei siellä hirveästi ole pysyvää asutusta.

calanbosch1Kyllä, satama-alue on kivannäköinen hohtavan valkoisine veneineen kuten kaikki vastaavat pienvenesatamat ovat, mutta ravintolat ja kaupat sen ympärillä olivat ihan turistikamaa. Suurin pettymys oli ravintolat. Olin haaveillut, että yhtenä päivänä tulemme satamaan tapas-lounaalle, mutta yksi kierros sataman ympäri tappoi sen haaveen. Tiedätte kyllä: Annosten kuvat isolla mainoskylteissä. Ravintoloiden ruokalistat näyttivät olevan toistensa kopioita. Tarjolla niitä samoja pizzoja, panineja, pastoja kuin joka puolella maailmaa turistiravintoloissa. Pakollinen kiinalainen ja sivukujalla näytti olevan irkkupubikin. Kaiken huipuksi olimme liikkeellä reippaasti ennen lounasaikaa ja jo piti ensimmäistä sisäänheittäjää potkia pois jaloista.

ciutadella6Retkipäivä ostoksille
Onneksi onnikka kulkee, eikä tarvinnut pelkästään pettymyskylää ihmetellä. Teimme yhtenä päivänä bussiretken Ciutadellaan, joka on suurin kaupunki Menorcan länsirannikolla. Kokeneella Aasian-matkaajalla oli toiveissa tehdä vähän ostoksia, mutta pääsi käymään niin, ettei hän löytänyt mitään. Minä puolestaan köyhdyin jokusen euron vaikken edes etsinyt mitään erityisesti, kunhan vähän hypistelin perässäkulkiessani. Saimme ostettua myös ruokatuliaisia kotiin ja samalla pällisteltyä vähän nähtävyyksiä samalla, kun köpöttelimme edestakaisin vanhankaupungin söpöillä kujilla.

Opas suositteli jäätelöpaikkaa katedraalin kupeessa ja ai, että kannatti noudattaa vinkkiä. Italialaista herkkujätskiä, joiden seuraksi saimme nauttia Hymypojan toisista kilareista tällä reissulla. Ekat tuli siitä, kun ei päässytkään heti saman tien uimaan, kun pääsimme lentokentältä hotelliin. Nyt raivarit johtui vanhempien kommunikaatiokatkoksesta, kun olin luvannut, että lapsi saa tötteröjäätelön ja tilausta tehnyt Kokenut Aasian-matkaaja oli pyytänyt sen kippoon niin kuin meille kaikille muillekin. Lopulta sulanut jäätelö maistui kipostakin.

ciutadella5

Cala’n Boschista pääsee paikallisbusseilla (1,95 e suunta / hlö, alle neljä vuotiaat ilmaiseksi) useamman kerran tunnissa Ciutadellaan. Matka kestää puolisen tuntia. Ciutadellasta on jatkoyhteyksiä eri puolille saarta.

ciutadella1Ei ollenkaan kuuma
Sattui muuten ehkä reissun lämpimin päivä Ciutadellan retkelle. Paikallisetkin valitteli jo kymmenen aikaan aamulla, että on niin kuuma. Mutta minun suustani ei tuota lausahdusta kuultu koko reissun aikana 🙂 Oli ihanan lämmin, muttei missään vaiheessa tuskasen kuuma. Edes niinä päivinä, kun oli minun vuoroni kävelyttää Hymypoikaa kärryissä lounaan jälkeen päiväunille ja aurinko porotti suoraan pään päältä eikä juuri varjoa katujen varsilla ollut. Vaikka hotelli ei ihan meren rannalla ollut, niin siihen kävi sopivasti vilvoittava tuuli.

Suunnitelmissa oli osallistua myös veneretkelle, mutta lopulta suunnitellulle retkipäivälle luvattiin sen verta kovaa tuulta, että päätimme jättää välistä. Eihän noilla muilla siellä veneessä mitään hätää olisi ollut, mutta en usko, että perheen maakrapuna olisin siitä hirveästi nauttinut. Retket tehdään sen verran pienillä veneillä, että olisi joutunut lääkitsemään itseni ennakkoon matkapahoinvointilääkkeillä tyynelläkin säällä, joten 9–10 m/s -tuuliennuste puhalsi meidät pysyttelemään kuivalla maalla. Tämä hieman harmittaa, sillä kaikista Menorcaa käsittelevistä artikkeleista ymmärsin, että saaresta saa ihan erilaisen käsityksen mereltä käsin. Saaren kauneus tulisi toden teolla esille, sillä nyt bussin ikkunasta nähdyt maisemat olivat lähinnä auringonpolttamaa niittyä.

ciutadella3Pari faktaa Menorcasta
Asukasluku: 92 500
Suurimmat kaupungit: Mahón (myös Maó), Ciutadella
Kieli: espanja, katalaanin murre menorguí
Tekemistä: ratsastaminen, polkupyöräily, vesi- ja ranta-aktiviteetit, patikointi, melonta, retket rannoille, joille ei perille asti pääse autolla
Ostoksia: kengät (nahkakenkiä, ballerinoja, abarcas-sandaaleja, tehtaanmyymälöitä), oliiviöljyä, viiniä
Tiesitkö x 3:
1. majoneesi on saanut alkunsa Menorcalla
2. saarella panostetaan luonnonsuojeluun (Unescon suojelukohde)
3. Espanjan ex-kunkku Juan Carlos käy saarella säännöllisesti syömässä paikallista hummerikeittoa