Apinoita ihmettelemässä

Apinoita ihmettelemässä

Krabilla vietettiin Loy Krathong -juhlaa.

Krabilla vietettiin Loy Krathong -juhlaa.

Hyppäsin tuossa edellisessä tekstissä jo vähän asioiden edelle, kun ynnäsin Bangkokin kokemukset yhteen Kuala Lumpurin kanssa. Emmehän me KL:stä suoraan Bangkokiin vetastu, vaan vietettiin välissä reilu viikko Krabilla. Ao Nangissa tarkalleen ottaen. Ajatuksena siellä oli vain nauttia elämästä rannalla ja altaalla.

krabi3Päällimmäisenä Krabista jäi mieleen vesisade. Valitettavasti. Olimme kohteessa yhdeksän täyttä päivää, joista kolmena satoi vettä. Eikä siis mitään tyypillisiä Esteri avaa hanansa puoleksi tunniksi ja sitten on lämmintä ja kuivaa loppupäivän, vaan vettä tuli lähes taukoamatta. Valitettavasti Krabilla ei ole sadepäivinä hirveesti tekemistä. Normipäivinä jengi häipyy mantereelta heti aamusta lähisaarille nauttimaan rantaelämästä (Ao Nangin ranta ei siihen oikein sovellu) ja snorklauksesta. Jos olisi tiennyt sateiden kestävän noin monta päivää putkeen, olisin ehkä sittenkin järjestänyt itseni sinne kokkikurssille. Täytyy myöntää, että onhan vesisade ihan eri asia +25 asteessa kuin +5 asteessa, joten en valita. Eipähän ollut missään vaiheessa reissua liian kuuma.

Hotellin uima-allas.

Hotellin uima-allas.

Toiseksi päällimmäisenä mieleen jäi hotellin täydellinen sijainti rantakadun varrella: pitkähäntäveneet lähtivät ihan hotellin edestä ja molempiin suuntiin lähtiessä lähellä oli useita ravintoloita ja kauppoja. Suurimman osan tuliaisostoksista teimmekin Ao Nangin rantakadun kaupoista. Muutenkin olimme todella tyytyväisiä hotelliin, huone oli siisti ja just sopivankokoinen meidän tarpeisiimme.

railay1

Railay East.

Vihdoin apinoita
Dolphin Baylla jäi suunniteltu retki Apinasaarelle tekemättä, mutta vihdoin ja viimein Kiharatyttö näki apinoita luonnossa. Teimme päiväretken Railayn rannalle, jossa näimme apinalauman kahteen otteeseen. Ja voi sitä lapsen riemua, kun puissa etenevät apinat pysähtyivät tarpeilleen (ja muutama niitä kuvaamassa ollut turisti melkein sai osuman, mikä ehkä nauratti enemmän katoksen alla seisovaa itseä).

Railaylla nautittu nätti, mutta törkyhintanen kahvi ei ollut edes hyvää.

Railaylla nautittu nätti, mutta törkyhintanen kahvi ei ollut edes hyvää.

Railay itsessään vaikutti aika rauhalliselta paikalta. Meidän tuurilla sattui aika pilvinen päivä, joten mitään rannalla itsensä ruskistamista ei voinut harrastaa. Kävelimme Railay West -rannalta Railay Eastin puolelle, jossa päivä oli aika verkkaisesti vasta alkamassa ja kaikki kuppilat ja muut paikat olivat tyhjiä, mutta voin kuvitella kuinka ne iltaisin täyttyvät reppureissaajista. Pulahdimme kaikki vuorollaan uimaan mereen ja kävimme syömässä, mitä sitä muuta ihmeempää.   

Railay West.

Railay West.

Pitkähäntäveneissä ei ole pelastusliivejä lapsille, joten päädyimme sijoittamaan 600 Bahtia lasten liiveihin, jotka jätimme lähtiessämme hotellille. Pienimmät myynnissä olleet liivit olivat Kiharatytön kokoa, joten ne olivat järkkyisot Hymypojalle, mutta parempi se kuin ei liivejä ollenkaan ajatuksella mentiin. No, niissä liian isoissa liiveissä olikin sitten selkä suorana kuin korsetin sisällä äidin sylissä istuen hyvä ottaa tirsat menomatkalla Railay Beachille.

Reissussa parasta on, kun joku muu siivoaa ja petaa vielä sängynkin näin nätisti.

Reissussa parasta on, kun joku muu siivoaa ja petaa vielä sängynkin näin nätisti,

Matkasyöttötuolin ehdottomuus
Krabille roudataan vuosittain iso määrä pohjoismaisia lapsiperheturisteja, mikä näkyy katukuvassa ja ravintoloissa. Suurimmassa osassa oli rafloja jonkinlainen länsimaisia ruokia sisältävä lastenlista ruotsalaisine lihapullineen ja spagetteineen (ne myös maistuivat joka paikassa samalle, joten aloin jo epäillä, että ruuat tulevat joka paikkaan yhdestä ja samasta keittiöstä). Toisekseen ravintoloissa on vähintään yksi, useimmissa useampikin syöttötuoli.Tosin suosituin malli oli sellainen, että meidän Hymypoikamme ei pysynyt siinä ollenkaan, joten virittelimme matkasyöttötuolin sen sisälle, jolloin se toimi vähän kuin valjaina. Muutenkin matkasyöttötuoli oli ihan ehdoton vajaan vuoden ikäisen kanssa reissatessa.

Äidin ruoka ja lapsen Heinz.

Äidin ruoka ja lapsen Heinz.

Suomalainen ajattelee, että ravintolassa on lastenlista ja syöttötuoli, niin sitten pitää olla myös vaipanvaihtofasiliteetit. No ei ole. Oikeastaan juuri missään julkisissa vessoissa Krabilla ei tullut vaipanvaihtotasoa vastaan. Onneksi isomman muksun kanssa on jo tullut harjoiteltua, joten saan tarvittaessa kakkavaipan vaihdettua vessapytyn päällä (kunhan siinä on kansi).

Suurin yllätys koko reissun aikana oli se, kuinka kalliiksi lasten ruokkiminen tuli. Siis suhteessa siihen kuinka halvalla aikuiset söivät. Kuten jo mainitsin, niin Thaimaassa lastenruokapurkkien valikoima on todella rajallinen, minkä lisäksi ne ovat suhteessa aika kalliita. Tämän lisäksi Kiharatyttö nirsoilee sen verran ruokien kanssa, ettei hän syö riisiä tai kanaa kamalan mielellään. Nuo edellä mainitut lastenlistan länkkäriruuat olivat puolestaan samanhintaisia, ellei jopa kalliimpia kuin paikalliset pöperöt, joita me söimme Kokeneen Aasian-matkaajan kanssa.

Lopuksi pakollinen bussikuva.

Lopuksi pakollinen bussikuva.

Advertisements