”On niin kuuma” -oluet

En siedä ihmispaljouksia, en hirveää kuumuutta, enkä oikeastaan ole edes mikään rannalla makaaja. Voisi kysyä, että mitä pirua sitten teen marraskuussa Thaimaassa.

On kiva, kun on lämmintä, silleen sopivasti lämmintä, ettei tarvitse illallakaan laittaa pitkähihaista päälle. Mutta en kestä sitä, että paikallaan seisoessa tai aurinkotuolissa istuessa hiki valuu pitkin selkää. Palan helposti, joten kuumana porottava aurinko ei ole siksikään paras ystäväni. Ei sillä, kiva kun aurinko paistaa, mutta liika on liikaa arktisten alueiden kasvatille.

thai_pokkari (88)

Kuumuus ei todellakaan tuo parhaimpia puoliani esille. Äitini hermostui jollain lomalla minun ”on niin kuuma” -hokemiseeni niin, että joudun nykyään tarjoamaan hänelle oluen, jos erehdyn tuon lauseen päästämään suustani. Tosin toisinaan on niin kuuma, että oluen hinnallakin sanon sen tarkoituksella. Kuten Mallorcalla hotellin uima-altaalla maatessa, kun talojen keskelle ei pieninkään tuulenvire tuonut helpotusta olotilaan. Makasin mahallani lukemassa kirjaa, ja kun hikipisarat valuivat kirjan sivuille, oli pakko sano ”on niin kuuma”.

Liikaa ihmisiä
Lapin ihmisharvuudessa kasvaneelle toisinaan jopa Helsingin keskustassa on liikaa ihmisiä, joten yritän jo nyt psyykata itseni Aasian isojen kaupunkien ihmismäärään. Odotan pienellä kauhulla Bangkokin ihmismäärään, johon lisäksi yhdistyy kaupungin kaoottisuus. Ihmismassat ahdistavat, sillä tuntuu, että joku on koko ajan tiellä ja toiset tulevat liian iholle. Kun matkassa on kaksi pientä vaaleaa lasta, niin paikalliset tulevat välillä to-del-la lähelle.

Tarkkaa vastausta kysymykseen, että mitä ihmettä teen Thaimaassa marraskuussa en osaa itsekään sanoa. Meistä riippumattomista syistä reissuajankohta on marraskuu. Thaimaa puolestaan siksi, ettei laskettelukeskuksilla silloin oikein ole mitään annettavaa ja toisaalta olisi kiva, että perillä olisi takuuvarmasti lämmintä. Sitä paitsi nykyäänhän on trendikästä mennä omalle epämukavuusalueelle, joten olkoon tämä minun loikkani sinne.

Ilo lukea hyvää tekstiä

Tässä on nyt tullut selattua ja luettua yks jos toinenkin matkaopas ja on ihan pakko tähän väliin kehua niistä yhtä. Antti Helinin kirjoittamaa Thaimaa parhaimmillaan -kirjaa (Mondo, 2008) on yksinkertaisesti nautinto lukea. Tekstit on niin hyvin ja huolella kirjoitettuja, että opusta lukee silkasta lukemisen ilosta. Itse luen opusta jo toista kertaa, osittain hyvän tekstin lukemisen nautinnosta.

thai_pokkari (58)Ihan perinteinen matkaopashan Thaimaa parhaimmillaan ei ole, sillä se on ennemminkin artikkeli- tai tarinakokoelma. Osa kirjan tarinoista onkin ilmestynyt jo aiemmin aikakauslehdissä. Thaimaan eri kohteita ja kulttuuria esitellään ihmisten kautta, jolloin kaikki tuntuu paljon autenttisemmalta (kyyninen voisi ehkä ajatella, että kirjan autenttisuus on samanlainen illuusio kuin “aidot turistikohteet”).

Joka tapauksessa varsinkin artikkelit maasta ja kulttuurista kertovat paljon kuvaavammin paikallisesta elämänmenosta kuin yksikään muu Thaimaa-opas, jota olen lukenut. Niin kliseistä kuin tämä onkin, mutta kirjoittaja osaa luoda (luku)hetken kestäviä tunnelmapaloja niin, että voin jo melkein kuvitella itseni omalle paratiisisaarelleni upottamaan varpaita ihanan pehmeään valkoiseen hiekkaan.

Suosittelen lukemaan, vaikkei suunnittelisikaan juuri nyt matkaa Thaimaahan. Tosin riskinä on se, että lomakuume nouse. Minullakin nousee, vaikka lennot on jo ostettuna. Luen kirjaa ja mietin, että miksi me ei mennä tuonne tai tänne, tälle saarelle menemme sitten seuraavalla kerralla ja tuonnekin vielä menemme joskus. Ja miten nyt vasta luen Koh Maak -saaresta, jolla voi turistilapset viedä paikalliseen lastentarhaan!

Tarkentunut suunnitelma

Just nyt on hiven huojentunut olo. Kaikki lennot on nyt ostettu ja Krabin sekä Dolphin Bayn hotellit varattu. Toisin sanoen matkasuunnitelma on nyt lopullisesti lukkoon lyöty: Helsinki-Dolphin Bay-Kuala Lumpur-Krabi-Bangkok-Helsinki. Aasian sisäiset lennot lennämme Air Asialla, jonka Kokenut Aasian-matkaaja on todennut hyväksi lentoyhtiöksi (sen lisäksi, että lippujen hinnat ovat halvat).

Kuten jo aiemmassa postauksessa kirjoitin niin Dolphin Baylla ei ole juuri muuta kuin se yksi hotelli, joten huoneen saaminen sieltä lukitsi alkumatkan suunnitelman. Krabilla puolestaan halusimme hotelliin, jota ystävämme suosittelivat lämpimästi. Näin ollen varaamatta on enää Kuala Lumpurin ja Bangkokin hotellit, joissa molemmissa on valinnanvaraa eikä siksi niin hätää asian kanssa.

Muutamia hotelleja meille on jo molemmissa kaupungeissa suositeltu, mutta vinkkejä hyvistä vähintään kolmen tähden hotelleista otetaan vastaan. Tällä kombolla matkustettaessa lapsiystävällisyys ja uima-allas ovat ehdottomia kriteerejä. Sijainninkin suhteen olemme hieman kranttuja.

Suunnan muutos

thailandia_kesä2011 (28)Näyttää siltä, että marraskuu Aasiassa -reissu toteutuu aika pitkälle ensimmäisen reittisuunnitelmaluonnoksen pohjalta. Tosin yksi isompi muutos siihen tehtiin. Alkuperäisenä ajatuksena oli viettää osa reissusta Phuketissa, mutta eipä nyt sitten taidetakaan. Phuket valittiin alkujaan kohteeksi sen perusteella, että saarella olisi vähän enemmänkin nähtävää kuin vain ranta. Toinen kriteeri oli, ettei Kokenut Aasian-matkaaja ole siellä vielä käynyt.

Hieman jo kyseenalaistettiin valintaa siinä vaiheessa, kun useampikin opaskirja kertoi paikallisesta taksimafiasta, joka pitää paikasta toiseen liikkumisen hintoja korkealla. Lisäksi hotellihuoneita surffatessamme ihmettelimme niiden selkeästi muuta Thaimaata korkeampia hintoja. Kokenut Aasian-matkaaja jutteli myös vastikään Phuketissa lomailleen tuttunsa kanssa, eikä hän ollut kovin ihastunut paikkaan. Liikkuminen takseilla on kuulemma reilusti ylihintaista verrattuna Thaimaan yleiseen hintatasoon (vaikka Suomeen verrattuna edelleen halvempaa), ja muutenkin meininki on turisteilta rahat pois -tyyppistä. Tämän jälkeen surffailimme yhden illan netin keskustelupalstoilla, joissa moni muukin kertoi vastaavista kokemuksista.

En tiedä onko tämä syy Phuketin kalleuteen, mutta venäläiset ovat ilmeisesti kansoittaneet saaren rannat isolla joukolla. Tämä on meidän spekulaatiota, mutta voisiko asia olla niin, että he ovat valmiita maksamaan noita ylihintoja, eivätkä mahdollisesti ymmärrä tinkiä maan tavan mukaisesti hinnoista, jolloin paikalliset ottavat niin sanotusti ilon irti ja pitävät hintoja korkealla, koska joku on valmis ylihinnan maksamaan.

thailandia_kesä2011 (39)Phuketia kehutaan yhdeksi Thaimaan parasta lomasaarista sen monipuolisuuden ja lukuisten erilaisten vaihtoehtojen vuoksi. Paikka on varmasti maineensa ansainnut, mutta me aloimme miettiä toista kohdetta. Lomabudjetti ei olisi kaatunut muuta maata kalliimpiin hotellihuoneisiin, eikä tällä porukalla resuta joka päivä retkillä, joten taksihinnoillakaan ei olisi konkurssia tehty, mutta noin periaatteesta jätämme Phuketin tällä kertaa väliin.

Karstivuorten syleilyyn
Thaimaassa riittää lomakohteita ja valinnanvaraa on, mutta meillä paikan valintaa ohjaa kolme tosi painavaa syytä. Ja muutama kevyempi syy. Ensimmäinen painava tekijä on, että Air Asia lentää sinne Kuala Lumpurista. Toinen painava tekijä on helppo siirtymä lentokentältä kohteeseen. Ei mitään ensin lavataksilla pari tuntia, sitten laivalla tunti ja lopulta vielä pitkähäntäveneellä -liikkumisia. Noita harrastetaan sitten joskus, kun lapset ovat isompia tai sitten vielä kauempana tulevaisuudessa, kun pääsemme kahdestaan reissuun.

Kolmas painava tekijä on se, että Kokenut Aasian-matkaaja haluaa sellaiseen paikkaan, jossa ei ole aiemmin käynyt. Nämä kolme tekijää yhdessä kevyempien* syiden kanssa rajaa vaihtoehdot käytännössä Thaimaan Andamaanienmeren puoleisiin isoimpiin lomakohteisiin: Phuket, Krabi tai Khao Lak.  Phuket pullautettiin pelistä ulos ja Khao Lak vaikutti ehkä hiven liian pieneltä paikalta meidän makuumme, joten nyt on karstivuorten Krabi valittu lomakohteeksi.

*) Niitä kevyempiä syitä kohteen valinnassa ovat muun muassa sopiva majoitus, jonka läheltä löytyy mukavia ravintoloita, ei liian mäkinen maasto rattailla kuljettavaksi ja muutama mukava retkikohde lähellä.

Ei tule ikävä, ei todellakaan

Loppukesän kylmien aamujen, mutta lämpimien päivien aikana olen jo useampaan otteeseen ehtinyt ajatella, että on toinenkin asia, jota minun ei tule ikävä marraskuussa. Se ensimmäinen asiahan on luonnollisesti kurahanskat, kurahousut ja kumisaappaat. Mutta se toinen asia: päivän vaatetusta ei tarvitse miettiä aamuisin kahta kertaa, kun on tasaisen lämmintä vuorokauden ympäri.

Aion todellakin nauttia siitä, että aamulla päälle pukiessa ei tarvitse arpoa vaatetusta. T-paidalla ja shortseilla pärjää ihan varmasti, kun lämpötila on tasasenvarma. Hymypojalle ei tarvitse villahaalaria pukea päivän ensimmäisille päiväunille ja sitten iltapäiväksi vaihtaa kesäesa-asuun. Kiharatyttö on ihan hiki päässä varmasti jo aamusta alkaen, mutta eipä hänenkään tarvitse kärsiä eteisessä toppahaalari päällä kuumissaan odottamassa, että muut saavat vaatteet päälle.

Pieni suuri asia
Kyllä, tämä on hyvin pieni asia kokonaisuudessa, mutta minun reissunautintoni syntyy juuri näistä asioista.  Lapsettomille lukijoille tiedoksi, että lapsiperheessä vaatetusasia ei ole se maailman yksinkertaisin, vaan on osattava huomioida yksittäisen lapsen kuuma-/kylmäverisyys, lämpötila (ja sen nouseminen päivän aikana) ja tuulen vaikutus siihen, kuinka kylmältä ilma tuntuu, päivän aktiviteetit (mennäänkö puistoon juoksemaan vai ollaanko ulkona vain sen verran, että mennään jonnekin sisälle) ja sateen mahdollisuus. Noin niin kuin muutama muuttuja mainitakseni.

Suomen oloissa tämän arvioinnin joutuu tekemään käytännössä joka päivä, parhaimmassa tapauksessa useamman kerran päivässä. Ei tule ikävä vaatetusarpomista, ei todellakaan.