Historiaa ja shoppailua

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen Ibizasta? Niinpä, bileet ja yöelämä. Onneksi 2000-luvun Ibiza on paljon muutakin. Mieleen tulee myös hipit ja joogaretriitit. Ihan joogalla nirvanaan -lomalla ei oltu, vaikka meidän lomamme kallistui enemmän siihen suuntaan kuin Pacha-, Amnesia- ja Ushuaïa-yökerhoihin. 

Onnistuneen loman rakennusaineita olivat tällä reissulla edellä mainitun hiljaisuuden lisäksi aikatauluttomuus ja se, ettei kukaan keskeyttänyt. Lasten ruoka-ajat rytmittävät perheessä niin arkea kuin lomailuakin ja reissun päällä tekemisiä on suunniteltava sen mukaan, milloin ja missä syödään. Aikuisten lomalla oli aivan mahtavaa, kun sai syödä just silloin, kun nälkä alkoi kurnia. Tarkoitti lähinnä siis pitkälle iltapäivään venyvää lounasta, iltapäivän suolapalaa hotellihuoneen parvekkeella ja myöhäisiä illallisia. Kolmas tekijä, joka auttoi rentoutumaan oli se, ettei tarvinnut olla 24 h valmiudessa, että kohta joku tulee ja keskeyttää mitä ikinä olikaan tekemässä. Ihanan nautinnollista ja rentouttavaa, minkä ansiosta nirvana-olotilan saavuttamiseen ei tarvinnut joogaa.

Rento Santa Eulària
Bilettäjille on omat mestansa Ibiza Townissa ja Sant Antoni de Portmanysta, mutta meillä oli haussa enemmän rentoutuminen kuin yöelämä, niin valitsimme tukikohdaksemme Santa Eulária Des Riun. Kokeneen Aasian-matkaajan työkaveri on lomaillut Ibizalla useamminkin ja hän suositteli tätä saaren kolmanneksi suurinta kaupunkia meille (asukasluku vajaa 14 000). Voimme suositella sitä edelleen muillekin.

Rantalomakohteessa tykkään, että kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä ja Santa Eulària des Riussa kaikki on kompaktisti lähellä. Meidän hotellilta toki oli reilun vartin kävelymatka satamaan ja keskustaan, mutta minulle 15–20 minuuttia on kävelymatka. Sitä paitsi rantoja pitkin kulki polku, jota kautta pääsi niin sanotusti maisemareittiä kylille. Ja kun hotellilla oli uima-allas, niin tarvetta tampata kylälle moneen kertaa päivässä ei ollut (päivällä rannalle ja illalla uudestaan syömään).

Santa Eulàrian keskusta levittäytyy Plaça d’Espanyan ja kaupungintalon läheisyyteen. Kaupungintalolta laskee kävelykatu suoraan rantapromenadille, jota pitkin pääsee satamaan ja hiekkarannalle. Kaupungin nähtävyys on Puig de Missa -kukkulan laelle rakennettu Església de Puig de Missa. Paikalla on ollut jo vuonna 1302 kappeli ja nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1568. Kirkko on rakennettu linnoituksen keskelle, ja paikalliset ammoisina aikoina pakenivat sinne merirosvohyökkäyksiä.

Ibizan ainoa joki kulkee Santa Euláriassa. Joki on hieman isotteleva nimitys kyseiselle mereen laskevalle pienelle virralle, mutta sen varrelle on rakennettu kiva kävelytie. Puig de Missalta pääsi laskeutumaan joen rantaan ja sen vartta pitkin meren rannalle. Mukava kävelyretki, jos pysyy kartalla eikä kuumuudessa kävele ylimääräistä ketunlenkkiä.

Paikallisbussiretki pääkaupunkiin
Olisimme varmaan saaneet tuliaiset ostettua Santa Eulàriasta, mutta läksimme paikallisbussilla Ibizan pääkaupunkiin ostoksille (bussimatka yhteen suuntaan maksoi kolmisen euroa). Ibiza Townina tunnetun kaupungin virallinen nimihän on katalaaninkielinen Eivissa, ja siellä on vajaa 50 000 asukasta.

Heinäkuun alussa alennusmyynnit olivat vasta alkamassa ja osa ei ollut vielä aloittanut ollenkaan, joten ale-prosentit olivat maltillisia. Silti odotin tekeväni edes jotain löytöjä varsinkin vaatekaupoista, mutta tulin takaisin tyhjin käsin. Koko reissun shoppailusaldo omalta osaltani oli yhdet kengät, kun taas Kokenut Aasian-matkaaja löysi vaikka mitä, muun muassa läjän t-paitoja.

Samalla Eivissan reissulla kävimme turreina ihmettelemässä muurien suojassa kukkulalla sijaitsevaa vanhakaupunki Dalt Vilaa. Kukkulalla ylös ja alas risteilevillä pittoreskeilla kujilla oli kiva kuljeskella päämäärättömästi. Alue on niin pieni, ettei eksymisen vaaraa juuri ole. Tännekin paikalliset aikoinaan pakenivat muurien suojaan merirosvojen hyökkäyksiä. Dalt Vilan korkeimman kohdan läheisyydessä sijaitsee katedraali, jonka nurkilta avautuu hienot maisemat satamaan ja merelle. Lounaalle pysähdyimme hauskaan S’Escalinata -baariin, jonka terassi oli käytännössä kadun rappuset. Niille oli sijoitettu matalia pöytiä sekä säkkituoleja ja palleja. Hauska paikka, suosittelen pysähtymään edes lasilliselle.

Tekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty Lonely Planetin Pocket Ibiza -opasta, joka on painettu 2015.

Kyyhkysen kujerrusta ja ilmastoinnin hurinaa

Baleaarien kierros on saatu päätökseen, kun kaksin-matka Ibizalle on onnistuneesti tehty. Voin heti alkuun hehkuttaa, että kaikin puolin kannatti. Sekä matkakohde että majoitusvalinta olivat nappiratkaisuja. Toiveissa oli rento loma, jonka aikana voi olla rauhassa ja nauttia olostaan. Ibiza todellakin täytti nämä toiveet.

Yksi suurimpia syitä onnistuneeseen reissuun oli onnistunut majoitusvalinta. Pohdimme pitkään asiaa, sillä löysimme mukavanoloisen Airbnb-kämpän Santa Eulària des Riusta, jonka olimme valinneet Ibizan-tukikohdaksemme. Toisena vaihtoehtona oli hotelli kaikkine hotellin mukavuuksineen. Päädyimme lopulta K18-hotelliin kuten kerroinkin. Tripadvisor osasi ennakolta varoittaa, että muut majoittujat ovat harmaahapsia, ja niin he olivatkin suurimmaksi osaksi iäkkäämpiä britti- ja saksalaispariskuntia. Joukkoon mahtui jokunen nuorempikin pariskunta ja muutama (nais)kaveriporukka, mutta eipä tuo meitä juuri haitannut.

Hotelli ei todellakaan hurmaa sisustuksellaan tai muuten aiheuttanut mitään wow-fiilistä, mutta se mihin erityisesti ihastuin oli hiljaisuus. Maksoimme ekstraa huoneesta, jolla on omat aurinkopedit ja vitsit, se raha oli hyvin käytetty. Huoneen parvekkeelta pääsi hotellin kattoterassille, jolla meidän aurinkopetimmekin sijaitsi. Auringonottoon pyhitetyt päivät vietettiinkin sitten siellä. Ja se hiljaisuus siellä kattoterassilla. Jotain ihan uskomatonta. Ainoa ääni, mitä siellä kuului oli kyyhkysten kujerrus ja ilmastoinnin hurina. Olin ajatellut kuuntelevani musiikkia samalla, kun löhöän ja luen kirjaa – en kaivanut kuulokkeita esille koko viikolla, koska hotellin tarjoama soundtrack oli hunajaa korville.

Kattoterassilla oli myös hotellin chill out -alue, joka käytännössä tarkoitti varjojen alla sijaitsevia sohvaryhmiä. Muutamana päivänä oli vähän on niin kuuma -tunnelmat ja lötköteltiin sohvilla varjossa, kun omat aurinkolaverit olivat suorassa auringon paisteessa (varjoa ei siis kuulunut huoneen varustukseen). Perusmeiningillä ensimmäiset altaan ympärillä olevat aurinkopaikat oli varattu jo puoli kahdeksalta. Tai mistä minä tiedän, kuinka aikaisin ne oli varattu. Aikaisin aika, jolloin itse olin liikkeellä oli puoli kahdeksan ja silloin oli jo useampia varattuna. Oli ihana tietää, ettei tartte kytistellä vapaata aurinkotuolia, jos viettää osan päivästä muualla.

Saimme erikoistarjouksena aamiaisen kanssa samalla hinnalla puolihoidon ja söimmekin sitten muutamana iltana hotellilla. Ruuat olivat vaihtelevia: osa hyviä, osa ei niin täräyttäviä, osa perustasoa. Aamiainen oli iso syy, miksi valitsimme hotellin ja se oli odotusten mukaisesti hyvä. Lisäpisteet siitä, että kahvi tuotiin termarissa pöytään ja kuohuviiniä oli tarjolla. Tosin en tiedä, eikö muiden matkustajien lääkitys kestänyt alkoholia vai mistä johtui, mutta illallisella pisti silmään kuinka harvaan pöytään tilattiin viiniä ruokajuomaksi. Juomistahan toki piti maksaa erikseen.

Polku rantaa pitkin kylälle.

Hotellin plussat ja miinukset
+ hiljaisuus
+ kattoterassin chill out -alue
+ uima-allas
+ valmis aamiainen
+ omat aurinkopedit
+ ei muiden lapsia kiljumassa
+ hiljaisuus
– ei mahdollisuutta syödä ulkona
– aurinkopetien varaajat

 

Majoitusvalinta tehty

Ibizan majoitus on päätetty ja varattu. Päädyimme lopulta hotellimajoitukseen, vaikka Airbnb oli myös ihan houkutteleva vaihtoehto.

Ankkakaan ei pääse kesällä reissuun.

Ehdimme jo yhden Airbnb -majoittajan kanssa käydä viestinvaihtoa ja tehdä alustavan varauksen hänen kämpästään, mutta hän ei sitten vahvistanut sitä ajallaan, joten annoimme olla. Tämän varauksen kosahdettua palasimme lähtöruutuun ja takaisin hotellivaraussivustoille.

Lopulta majoitus ei löytynyt niiltä, vaan suoraan hotelliketjun omilta sivuilta. Viimekesäinen Menorcan hotelli oli espanjalaisen ketjun paikka ja päädyin tsekkaamaan niiden sivuilta, onko heillä Ibizalla hotellia. Sattumalta sopiva löytyi juuri siitä kylästä, jota olimme ajatelleet tukikohdaksi.

Hotellimajoituksen puolesta vaakakupissa painoivat:
+ takuuvarma sisäänkirjautuminen keskellä yötä
+ hotellin palvelut, joita on jopa mahdollisuus hyödyntää, koska kaksin reissussa
+ hotellin aamupala
+ uima-allas
+ huonesiivous
+ rauhallinen hotelli

Nakupellet saksalaiset eläkeläiset

Kyseessä on K18 hotelli. Tripadvisorin mukaan hotellin muut asukkaat ovatkin sitten eläkeläisiä, tai ainakin yli 55-vuotiaita. Siellä varoiteltiin myös  siitä, että hotellin spassa kannattaa varoa saksalaisia nudisteja. Tai sitten kyse oli kulttuurisesta väärinkäsityksestä, ja asiaa kommentoineet britit olivat kohdanneet nakupellet saunan lauteilla. Tässä kohtaa totesimme, että mieluummin saksalaiset nakupellet eläkeläiset kuin jonkun muun kiljuvat kakarat altaalla. Eikä me olla sinne lähdössä muiden hotellivieraiden kanssa kaveeraamaan, saati sitten saunomaan. Noin muuten kyllä ajatuksena on hyödyntää hotellin kuntosali- ja spa-palvelut.

Kaiken lisäksi varasimme pikkasen spesiaalimman huoneen, jolla on oma terassi ja siinä omat aurinkopedit. Eipähän tartte mummojen ja pappojen kanssa olla varaamassa omaa paikkaa auringosta heti aamusta. Bonuksena hotellilla oli  käynnissä tarjous, jossa sai puolihoidon samaan hintaan kuin pelkän aamiaisen. Valitsimme tämän vaihtoehdon, vaikka tarkoituksena ei ole illallistaa hotellilla. Onpahan se yhtenä vaihtoehtona, jos vaikka jonain iltana ei jaksa lähteä kylille etsimään ravintolaa. Tai sitten käy hotellilla syömässä ja kävelee kylän pintaan yömyssyille.

Narahdimme

Lapset saivat tietää jäävänsä kesällä mummon huomaan. Narahdimme oikeastaan. Olin kirjoittanut koko perheen menot yhteenkokoavaan seinäkalenteriin Ibiza Ibiza Ibiza (ihan niin kuin muuten unohtaisin, että milloin reissu on). Kiharatyttö on oppinut lukemaan ja lukee ihan kaiken. Hän sitten yhtenä päivänä selaili kalenteria ja alkoi ihmetellä, että mitä tämä tarkoittaa. Ihan koko totuus muksuille ei ole vielä valjennut, saa nähdä millainen poru syntyy, kun heille selviää. Hymypoika nimittäin hokee vähän väliä haluavansa Menorcalle.

Aamukampa melkein aloitettu

Bailando, bailando amigos adios, adios el silencio loco / Si senor. Kaamea ysärihitti on soinut korvamatona jo jonkusen päivää, sillä haaveeni viimeisenkin Baleaarin valloittamisesta näyttävät toteutuvan.

Kolme Baleaarien saarta kolmessa kesässä oli viime toukokuussa ensimmäisen kerran ilmoille heitetty idea vuoden 2017 kesälomaa varten. Sitten Finnair ilmoitti aloittavansa suorat lennot Ibizalle. Kun Kokenut Aasian-matkaaja lämpeni ajatukselle ja lastenhoitokin järjestyi loman ajaksi, niin suurimmat säädöt asian suhteen oli hoidettu. Lopulta ensimmäinen kunnon askel kohti Ibizaa otettiin, kun ostimme lennot. Heinäkuussa on siis edessä fab 40 -loma Ibizalla. Kaksin. Ilman lapsia. Olen jo melkein aloittanut aamukamman 🙂

menorca1

Menorcan tyrskyt.

Sen jälkeen kaikki ylimääräiset hetket ovat menneet tehokkaasti majoitusta surffatessa. Näyttää, että saarella on hyvin tarjontaa kohtalaisen halvoista majapaikoista (brittinuorten bilemajapaikat, nöy tänks) ja ylellisistä luksus-hotelleista, mutta järkevän keskihintaisen majoituksen löytäminen kahdelle vaatii etsivän työtä.

Jos on heittää majoitusvinkkejä, niin otan ne ilolla vastaan. Samoin jos osaat kertoa, mitä saarella voi ja kannattaa tehdä, niin uteliaana kuulen kaikki ideat. Nyt kun muksujen aikataulut eivät ole rajoittamassa menemisiä ja tulemisia, niin ajatuksena on hieman aktiivisempi loma kuin mitä hotellin allasalueella pyörimällä saa aikaiseksi. Varmaan ainakin yhdeksi päiväksi vuokraamme auton ja käymme kiertelemässä eri puolilla saarta.

mallorca_pokk-25

Mallorcan tyrskyt.

Tajusin myös, että tämä on jo neljäs Espanjan-matka putkeen minulle. Ibizan jälkeen mietitään kyllä jo jotain muuta maata lomakohteeksi.

Hotelli vai airbnb?

Kuten edellisessä tekstissä mainitsin niin meillä on Ibizan-majoituksen etsintä kiivaasti käynnissä. Aloitin etsimisen hotels.com- ja booking.com-sivuilta, mutta sitten Kokenut Aasian-matkaaja heitti ilmoille ajatuksen airbnb-majoituksesta. 

En ole koskaan aiemmin yöpynyt airbnb-majoituksessa, joten olen utelias sen suhteen. Lisäksi meidän kriteerimme täyttäviä vaihtoehtoja näyttää Ibizalla kyseisen palvelun kautta olevan tarjolla mukavasti. Mahdollisuudet siis löytää sopiva ja järkevän hintainen majoitus sen kautta ovat aika hyvät.

Mutta haluaisinko sittenkin kaksin-reissulla majoittua hotelliin? Molemmissa on puolensa. Olin jo vähän kallistunut airbnb’n kannalle. Luettuani kommentteja muutaman eri majoittajan kämpistä, jäin pohtimaan, onko se sittenkin riski. Useamman kohdalla nimittäin luki, että majoittaja perui varauksen. En todellakaan halua kuulla viikkoa ennen lähtöä, että majoitusta ei ole. Kokeneet airbnb-matkailijat, kuinka todellinen riski majapaikan peruuntuminen on?

Omat vaatimuksensa luo se, että lento on perillä melkein puoliltaöin eli majoittumaan on päästävä keskellä yötä. Paluulento puolestaan lähtee vasta puoliltaöin, joten kamat olisi kiva saada vikana päivänä jonnekin säilytykseen. Suihkumahdollisuus ennen lentoakin olisi todennäköisemmin järjestettävissä hotellissa kuin airbnb’ssä.

Hotelli
+ varmuus / luotettavuus
+ hotellin palvelut
+ valmis aamupala
+ uima-allas
+ check-in keskellä yötä mahdollinen
+ mahdollisuus jättää laukut säilytykseen lähtöpäivänä

airbnb
– majoittajan mahdollisuus perua varaus – riski?
– sisäänpääsy keskellä yötä?
– matkatavaroiden säilytys lähtöpäivänä?

+ ei ole sidottu hotellin (aamupala)aikatauluihin
+ persoonallisuus

Kesäkauden uutuuskohde

Ainakin kalenterin mukaan tätä kesää on vielä ihan vähän jäljellä, mutta olen jo aloittanut ensi vuoden lomasta haaveilun. Heitin tuossa aiemmin, että olisikohan Ibizan-loma edessä vuonna 2017, kun Baleaarit on viime vuosina muuten tullut kierrettyä. Viime viikolla sitten kilahti sähköpostia Finnairilta. He halusivat kertoa aloittavansa suorat lennot Ibizalle. Tulkitsen tämän nyt universumin merkiksi, että kyllä, Ibiza on ensi vuoden lomakohteeni. Ajattelin, että se voisi olla 40-vee lahja itselleni. Ensi vuonna tulee myös kymmenen vuotta siitä, kun Kokeneesta Aasian-matkaajasta tuli ensisijainen reissukumppanini. Olisihan siinä jo ihan tarpeeksi syytä juhlia asiaa pienellä Espanjan-reissulla, vai mitä?

menorcaibiza

According to calendar there’s still litte bit of this summer left, but I’m already dreaming of vacation for next year. I’ve been to Mallorca in 2015 and this summer we spend a week in Menorca, so as a joke I wrote (in Fnnish) earlier that maybe it’s time for Ibiza in 2017. Last week I got an e-mail from Finnair, they wanted to tell their customers that they’ll start direct flights to Ibiza next summer. This is universum telling me to hold on to my dreams about vacation on that not-yet-seen Balearic island. I figured it would be wonderful 40 and fabulous birthday gift to myself. Also next year we have been travelling together with Experienced Asian Traveller for 10 years, so there’s another reason for a little celebration holiday.

Ruokaa, nälkä

Montako blogitekstiä voi repiä yhdestä viikon mittaisesta all inclusive -valmismatkasta? Näköjään ainakin kolme. Palaan reissutunnelmiin vielä sapuskoiden osalta, koska hyvin syöminen on mielestäni yksi keskeisimmistä elämäniloista ja aika olennainen osa lomailua. Uudet ravintolat ja makuelämykset ovat minulle yksi syy reissata ylipäätään.

menorcaruuat3

Alkushokki Menorcan ruokiin oli aikamoinen. Ensimmäisen päivän all inclusive -lounas ei nimittäin vakuuttanut ollenkaan. Olin itseasiassa aika järkyttynyt. Ja niin oli Kokenut Aasian-matkaajakin. Apua, olemmeko koko viikon sidottuja näihin ruokiin -ajatus ehti jo vallata mielen. Pohdimme siinä lounaspöydässä, että jos tämä on tätä koko ajan, niin jep, käymme kylillä lounaalla useampana kuin yhtenä päivänä. No, ei siinä vaiheessa tiedetty kylän ravintolatarjonnan ankeudesta.

menorcaruuat4Onneksi jo ensimmäisen päivän illallinen osoittautui huomattavaksi paremmaksi kuin saman päivän lounas, ja sen jälkeen tarjonta parani vielä entisestään. Missään vaiheessa mitään ooooh, uuuuh aivan mahtavaa -tasoa ei saavutettu, mutta loppuviikon ruuat vastasivat odotuksiani. Paistopisteessä jopa ylitettiin odotukseni, sillä parilan ääressä työskentelevä kokki loihti lautasille todella maukasta kalaa ja lihaa. Aika usein olen saanut Välimeren maissa kuivaksi vedettyä kanaa, jossa ei ole mausteita juuri ollenkaan. Näiden kana ja kalkkuna olivat meheviä ja niissä oli makua. Buffetin parasta antia olivat mielestäni merenelävistä tehty paella ja gazpacho, Kokeneen Aasian-matkaajan mielestä juustot ja lasten mielestä jäätelöt – päivittäin vaihtuva erikoismaku piti tarkistaa ensimmäisenä. Iloinen yllätys olivat myös yhtenä iltana tarjolla olleet simpukat, niitä ja merenelävä paellaa olisin voinut syödä useampanakin iltana.

Ainoa iso miinus lopulta tuli salaattipöydästä, jonka tarjonnasta puolet oli etikkaliemessä uitettuja. Esimerkiksi porkkanaraaste oli kummanmakuisessa liemessä. Tomaatti, kurkku ja salaatti olivat lopulta ainoat, joita sieltä tuli kerättyä lautaselle säännöllisesti. Onneksi myös lounailla ja päivällisillä oli runsaasti hedelmiä tarjolla, ja vedinkin melkein joka ruokailulla vesimelonia, ananasta ja hunajamelonia. Kahvikissana kaipasin jo muutaman päivän jälkeen parempaa sumppia, automaatin ruikkima espresso oli onnetonta, vetistä ja pahanmakuista. Onneksi automaatin café con leche oli juotavaa, mikä pelasti aamut.

menorcaruuat2

Suurin pettymys
Suurin pettymys ruokaosastolla olivat tapakset. Itseasiassa tämä oli varmaan koko reissun kaikista osa-alueista suurin pettymys. Odotin saavani ihania tapaksia edes kerran. Tässä odotuksia nosti erityisesti se, että söimme Lanzarotella tyttöjen päivänä herkkutapaksia. Olen myös Manner-Espanjan puolella päässyt syömään todella ihania tapaksia. Erityisesti haaveilin herkullisista katkaravuista, saarella kun olimme. Mutta ne jäivät saamatta. Hotelilla oli yhtenä päivänä illan erikoisuutena tapakset, mutta ne olivat kaikki leivän päälle koottuja. Viidestä erilaisesta kolmessa oli raaka-aineena lohta, joten variaatiokaan ei ollut kovin ihmeellinen. Lisäksi en välitä kauheasti vaaleasta pullaleivästä, joten ne eivät olleet niin houkuttelevia.

menorcaruuat6

Iltapalaa terassilla.

Ciutadellassa pysähdyimme lounastapaksille ja ainakin siinä kuppilassa tarjolla olevista vaihtoehdoista suurin osa oli erilaisia leivitettyjä palleroita (joita oli muuten hotellillakin tarjolla useampana päivänä, ovatko nämä joku menorcalainen erikoisuus?). Eikä niitä katkarapuja ollut tarjolla sielläkään. Lihapullat tomaattikastikkeessa olivat onneksi niin herkullisia, ettei tapas-osasto vetänyt ihan kokonaan naamaa mutrulle.

Mikään suuri kulinaristinen ristiretki meidän Menorcan reissumme ei siis ollut, mutta saimme itsemme ruokittua joka päivä eikä ihan totaalisen pahaa ruokaa osunut kohdalle kertaakaan. Paikallisia erikoisuuksia pääsi onneksi maistamaan myös hotellilla. Menorcalainen juusto ei mielestäni ollut mitään niin ihmeellistä, syötävää kyllä, mutta manchego on parempaa. Juomapuolella paikallinen gini on kokeilemisen arvoista, varsinkin pomadassa, jossa sen sekaan kaadetaan sitruunalimonadia. Tarkemmin paikallisesta ruokakulttuurista ja erikoisuuksista kannattaa lukea Rantapallon jutusta.

menorcaruuat7

Illallisella oli lähes joka ilta jokin “illan erikoisuus”, yhtenä iltana se oli kakkubuffet, jossa oli Hämiksen lisäksi tarjolla Frozen-kakkua.

menorcaruuat1Koko loman yhteenvetona:
+ kiva hotelli
+ hyvä huone
+ hotellin monipuolinen aktiviteettitarjonta
+ kiva lenkkireitti meren rannalla
+ kompaktinkokoinen saari mahdollistaa omatoimiretkeilyn

– hotellin salaattipöytä
– tapas-pettymys
– aurinkopaikkojen varaaminen
– kylän turistisuus